IRC-Galleria

hajotin silmälasini suunnilleen viikko sitten. Joulupukilta uudet jos saisin niin näkisin taas. Onneksi on piilareita ja varakakkulat. Sen jälkeen ollaan ostamassa elämän ensimmäistä järkkäriä ja masennutaan tuolilta tiputtavista hinnoista. Tänään mä olen aika varma siitä, että mä en osaa enää kirjoittaa. Kandi on palautettu, ja kypsyysnäyte meni läpi. Torstaina on tentti, ja sitä ennen on ehkä sata lehtijuttua. Joululahjat ovat ihan tavallisestikin tietysti vielä ostamatta. Kiire on kummallinen juttu. Se vie kaiken ajan mennessään.

Ilmoitusluontoinen asia meni jo. Nou hätä. Hmm, takaisin hommiin taas.

-suuse-

Liikaa kirjoitettavaa. En jaksa. Hah.

-suuse-

Yhden ystävän pitäisi rantautua Briteistä isänmaan kamaralle any day now. Homeinen pääni ei jaksa muista minä niistä any.

Jees.

Kypsyysnäyte on kirjoitettu. Lopullisen version kandista palautan ensi viikolla ja sen jälkeen alempi korkeakoulututkinto pitäisi pikkuhiljaa kirjautua opintorekisteriin. Työpaikalla ei toimi kirjoitusjärjestelmä. Wordi auki ja taplaamaan. On liikaa juttuja. Onneksi puolen tunnin päästä alkaa viikonloppu.

Mitä joululahjaksi? Serkkupoikien teekkarikuvat makasivat työpaikan kahvihuoneen pöydällä tänä aamuna. En ole ihan varma miksi, koska he eivät edes ole lapualaisia. Kuka pukeutuu joulupukiksi? Missä joulua vietetään? Kinkku vai kalkkuna vai pelkkä maksalaatikko ja kuka ne kantaa kuitenkin lopulta kuitenkin? Ensi viikolla päivystetään. Jos jaksan, väännän tämän vuoden puolella vielä kaksi tenttiä. Joka ikisessä ikkunassa on jouluvalot. Miksi? Kolmen kuun sähkölasku ei tiputtanut tuolilta. Salaisuus? Kaukolämpö ja harvoin käytetyt saunanlauteet.

Tämä on taas sitä aikaa vuodesta, kun pitäisi olla kekseliäs. Eilisen veronpalautukset on osa porukasta jo tuhlannut, ja tänä aamuna yksi työkaveri katseli keittiössä astiakaappinsa romahtamista kerros kerrokselta kohti lattiaa. Sinne meni ne rahat. Pikkupikkuveli ei ole vieläkään oppinut käymään koulussa. Puoli kahdeksalta aamulla on pimeää ja uudelleen pimeää on neljältä iltapäivällä, kun säädyllisen työajan jälkeen lähtee viimein ajelemaan kotiin päin. Valtatie 19 on yhtä kuin ruuhka-aika. Ihan sama liukasteleeko pikkuteitä Seinäjoelle vai antaako jarruvalojen palaa suoralla kaksikymmpisellä ennen Nurmon Prismaa. Ehtii jauhamaan monta paskaa siinä välissä.

Ilmoitusluontoinen asia on yli kaksi viikkoa myöhässä. Hmm.

-Suuse-

Tänään olen puhunut englantia irlantilaisten kanssa. Yhtä juttua en tunnu saavan millään viimeiseen pisteeseen. Töitä riittää. Nyt pitäisi raahautua ruokatunnille. Omena päivässä ei ehkä riitä tänäänkään.

Hmph.

-Suuse-

no ei se ny niin paska ollu. Kiva lauantai ja kiitti kavereille ja sisaruksille ja omalle kullalle. Ootte ihania.:)

-Suuse-

viikonloppu on tulossa. Päivystysvuoro ja koko viikonloppu töitä. Tänään en jaksa edes olla kovin äidinkielinen.

Sataa lunta. Joulunavausviikko. Eilen palautin kandin ja ajelin kotiin hämärässä. Söin yhden leivän ja vahtasin teeveetä loppuillan. Kulta jäi kotiinkotiin yöksi, koska tänä aamuna piti varhain töihin. Niin minunkin. Valtatiellä oli ruuhkaa, ja tie oli jäässä, ja kukaan ei yhtäkkiä osannut enää ajaa omaa autoaan. Taas hämärtää. Joulu on kummallinen juttu. Se ei tuo enää paljonkaan iloa. Kiirettä. Kiirettä se kyllä tuo.

Tunnin verran vielä töissä toimistolla, ja sen jälkeen iltapäivystykseen lumisateeseen. Joku keksi pitää ulkomarkkinat marraskuussa. Jeejee.

Kirjoitin tänään neljä lehtijuttua. Se tekee keskimäärin 1200 merkkiä. Vou.

-Suuse-

lauantaisin liian monta asiaa. Sä sanot, ja mä ajattelin sitä jo. Sä sanot sen liian myöhään. Kaveri on Englannissa. Liian kaukana puhuakseen oikeasti asioista, liian kaukana minun olla läsnä siinä, mistä hän minulle lauantai-iltaisin selittää.

Nyt on kyllä jo tiistai. Töissä. Kandidaatin tutkielman deathline on kahden päivän päässä. Tämä ilta ja huominen. Enää en jaksa ajatella. Pitää koettaa selvitä kotiin jotenkin.

Kulta soitti. Oli nähnyt kaksi samanlaista autoa kuin mulla on. Tänään mä olen ollut kaatosateessa metsässä kuvaamassa pienen pientä patoa. Keskustassa tuulee. Ihana marraskuu.

-Suuse-

Alta viikko kandin palautuspäivään. Töissä tänäänkin. Vatsa on ollut sekaisin eilisestä asti. Mun virallinen veikkaus on, että olen juonut muutaman kupin liian paljon kahvia; tänään on tähän mennessä uponnut jo kuusi ja saattaa mennä vielä puolet enemmän.

Tapasin meppi Jäätteenmäen, siis Annelin, joka ahkerana opiskelee ranskaa ja vaikuttaa suomalaiselta Brysselissä. Oli lukiolla luennoimassa Euroopan Parlamentista, ja mun kamerasta loppui akku. En jaksa purkaa nauhuria. Iltapäivällä törmäsin ironiseen käsityöläiseen, joka ei pitänyt ollenkaan kullasta. Koskaan ennen en ole nähnyt livenä Andya, mutta tänään luulin sekunnin verran kätteleväni häntä harmaan lattian päällä. Suklaa maistui liian hyvältä. Pullaan en koskenut. Kaverini tekee kandia kiroilusta ja BB:stä. Mä en ole jaksanut katsoa kunnolla jaksoakaan.

Jenkkihuivi näyttää toisten päässä hyvältä, kun sitä pilkistää lippiksen tai mösän alta vain vähäsen. Minä näytän kerrospukeutumisen kanssa lähinnä vilukissalta; paljon ei ole varaa tunkea edes huiveja ja lakkeja päällekäin. Tänään on tällainen päivä. Viiden tunnin yöunet takana ja kofeiinin voimalla mennään edelleen. Mahtava keksintö. Pää on sekaisin.

Tämän enempää en keksi nyt. Pakko ilmoittaa.

-suuse-

mä olen takasin siinä, missä kaikki on ihan ok. Kulta on kotonakotona hommissa. Mä en saa kandia aikaseksi, ja kirjasto on taas kiinni just sillon, kun mä muistan, minkä kirjan mä olen unohtanut lainata. Toimittajan työ on verkostoitumista siinä missä yrittäjyyskin toisinaan on. Tämä vertaus johtuu eilen kirjoittamastani yrittäjähaastattelusta; mitään muuta ajankohtaista siinä ei sitten taida ollakaan.

Ostettiin eilen ekat jouluvalot.

Tänään ei ole tämän enempää. Paitsi halauksia, kun tyyppi tulee viimein kotiin sitten illalla myöhemmin. Rakastan. Tänäänkin. Hah.

-suuse-