IRC-Galleria

Minä en enää soita sinun ovikelloasi iltaisin

sillä sinua ei ole
ei ollenkaan


Antaisit minun jo seota päivissä,
katkoa sormiani salaattiin
ja unohtaa niiden katkera maku

lähteä

muuttaa toiseen maailmaan


Tänä yönä sinä nukut minun kyynelissäni
kaunista untasi

huomenna minä rakennan sillan sinne,
missä sinä päästät minut yöksi sisään

-Suuse-


Tämän runon minä omistan sinulle, rakas ystäväni, ja sinä tiedät sen. XX

Toimittajantyö on palikkatesti. Liian kiireisinä päivinä unohtuu ruokatunti ja nälkä ja se, että rakkolaastarit ovat taas päässeet loppumaan. Pitää juosta toimistosta autoon ja ajaa autolla haastattelemaan. Ei kelpaa sanoa, että "sori nyt, mutta mä olen aina myöhässä piste com".

Tänään tapasin japanilaisia kirjastoasiantuntijoita. Paikkakunnalla asuva täysin suomalainen kirjastotyöntekijä selvitti englanniksi aasialaisille kirjaston toimintahistoriaa, ja tulkki käänsi kaiken niin, että Japanissakin ymmärretään. Kun saavuin luentosaliin kamerani kanssa, asiantuntijat hymyilivät minulle silmät sirrillä ja alkoivat räpsiä kuvia häkeltyneestä naamastani. Minunhan tässä piti leikkiä toimittajaa!:)

Puhuin englantia, ja sain vastaukseksi pirteät hymyt. "I wonder if it's okey for me to take your picture." Liian iso hymy. "Hmm, kai se sitten sopii...ei ne varmaan ala pitämään mua taistelulajisäkkinään...":)

Illalla minä muistan, että en ole syönyt. Minä muistan sen sitten, kun partnerini vieressä huomauttaa murisevasta vatsastani yhdentoista aikaan. Silloin minä sanon, että "ai niin joo", ja päätän, etten jaksa enää lähteä jääkaapille etsimään suuhun laitettavaa. Muriskoon, per**le..:D

-Suuse-

Kalenteri on täyteen buukattu. Aamu seitsemältä tekee mieli tehdä ihan mitä tahansa, jos vain saisi sen vastineeksi nukkua edes viisi minuuttia enemmän. Kahvia ja tupakkaa. Suihkusta ei ikinä ehdi pois niin ajoissa, että muistaisi kuivata hiukset ja ottaa eväät mukaan lähtiessään töihin. Ruokatunnilla kauppan kautta tänäänkin.

Tämä merkintä olkoon oodi opiskelijoille, jotka uskovat selviävänsä taas yhteen kevääseen tekemällä vähintään kahta asiaa yhtä aikaa. Opiskelu ja työ. Ja keskiviikon opiskelijabileet. Ihan sama, minne sitä kotiin tullessa sammuu, kun sammuu kuitenkin. Aamulla herätessään ei jaksa muistaa, mikä päivä on ja illalla astuessaan kynnyksen yli ei millään jaksaisi raahautua sitä kalenterista tarkastamaan.

Vaasassa oli eilen 20 astetta lämmintä (tai sitten lämpömittari valehtelee). :)

-Suuse-

Elokuu on mennyt. Minä käytän käsissäni puolilapasia, ja nenäni on punainen. Työnantajani nauroi minulle tänään. Sanoi, että "kyllä sitä kesää on vielä jäljellä", ja minusta tuntui, että mies uskottelee itseään. Lokakuussa palataan yliopistoon. Käsittämätön kolmas vuosi ja kurssi-ilmoittautumiset ovat taas edessä, enkä minä tiedä, miten päin koulu pitäisi taas aloittaa.:)

Tämä kesä oli erilainen kuin muut.

-Suuse-

Ja minä poltan sinun kanssasi yhden tupakan
jokaisen viikonlopun
jokaisena aamuna

ennen kuin sinä lähdet

ja sinun hiuksesi ovat takussa
niin kuin minäkin

Öisin minä sanon sinulle jotakin arvaamatonta
ja sinä suutelet sen pois
mutta sinä jätät huulilleni oudon epävarmuuden

Kun sinä sitten joskus sanot
minun odottamatta mitään sellaista

kun sinä sanot,
että on hyvä olla

minä en muista miten hengittää




Hiukset ovat takussa, mutta minä en jaksa raahautua vessaan niitä kampaamaan. Tiesikö kukaan, että permanentattuja hiuksia ei saisi edes harjata? Ne pitäisi kuulemma kammata kevyesti "silloin tällöin". Väsyttää. Nämä ovat kummallisten öiden kummallisia ajatuksia. Voisi mennä nukkumaan. Kauniita unia nyt.

-Suuse-