Huiiii....
On aivan mahtavaa, kun tuntee ja tietää, että on saapunut maailmaan suurena lahjana vanhemmilleen, ja että heistä on aivan mahtavaa kun olen olemassa. Että minut on haluttu, minut on valittu. Että kaikkien muiden valitavien elämänteiden joukosta on päätetty ottaa juuri lapset.
Joo, ja suren sitten niitä, joita ei ole tahdottu, jotka eivät ole saaneet kokea sitä suurenmoisuutta, kun vanhemmat ovat aidosti, uhraamatta mitään, kiinnostuneita ja ihastuneita siihen ihmeeseen, joka kotona kasvaa. Ja kaiken sen hulluuden jälkeen, vieläpä valmiit päästämään sen pois.
Vaikka äitini tosin vähän vastusteleekin lapsiinsa kiintymistä juuri siksi, koska heidät joutuu menettämään. Ja meillä on tosi etäiset välit. Kuitenkin
minä olen ihme.
Olet sinäkin, vaikka ei ehkä ole tullut ilmi.