IRC-Galleria

Mies tulee Naisen luo.

Ovien ali, ikkunasta.
Hiljaisena, vaativana, kiehuen sisältä.

Mies ei osaa Rakastaa vaikka rakastelisikin.
Nainen ei voi antautua pyytämättä, ehdoitta.

Nainen tarvitsee lupauksen tulevasta,
edes valheellisen.
Jotta estradi leikille olisi valmis,
vuorosanat helppoja.

Jo liian monta kertaa lausuttuja.

Kaikki niin nopeasti ohi.
Nainen vihaa, kärsii, haluaa,
Rakastaa.

Rakkaus,
se oikeuttaa niin paljoon.
Jopa hitaaseen
murhaan.

***

Julmista julmin
Mies

Ohuet huulet
paljastavat
hampaat

Kuin susi

Kirkkaan tähtitaivaan alla
hyväilee Naista

Kovin sormin,
täynnä tuskaista halua

Jäisin kosketuksin
polttaa sieluun
oman merkkinsä

Muttei halua pitää kiinni
vain omistaa

Yksi nainen ei koskaan
riitä

Alastomat kuvat
pornografisissa rukouskirjoissa
huutavat Miestä

Kuun alla
Mies kuuntelee niitä
muovisia seireenejä

Ja jatkaa matkaansa

***

Jos elämä olisi täydellistä
ja kaikissa saduissa
onnellinen loppu

Prinsessa olisi saanut pitää Sutensa,
rakastanut Petoaan kaikella sillä
varmuudella ja luottavaisuudella
jonka luonto on naiselle antanut

He olisivat pitäneet toisistaan huolta,
nuolleet puhtaaksi elämän kolhuilta
ja nukahtaneet kotikolonsa rauhassa
toistensa syliin aamua odottaen

Mutta vain harvoin,
jos koskaan,
sadut alkavat lopusta

Eikä mikään kaunis koskaan kestä
ikuisesti

Niinpä suljen satukirjan ja
lähetän sinulle ajatuksen

Ole onnellinen Suteni,
minä rakastin sinua

Joskus se ei vain riitä

Arjessa eikä sadussa

***

Alisteisia runoja rakkaudesta, joissa satujen naiset eivät ole prinsessoita vaan metsään eksyneitä punahilkkoja, jotka rakastuvat palavasilmäisiin susiin ja hengittävät vapautta kuusimetsän varjoissa?

Kenties punahilkat eivät olekaan eksyineitä vaan juosseet vapauttaan kohti sydän takoen kurkussa vain kokeakseen sen rakkauden, jonka ei ollutkaan tarkoitus päättyä hyvin. Ei onnellisia loppuja ole tarkoitettu kaikille.

Mutta silti, minussa elää romantikko. Hengittää ja voi hyvin. Kenties runojen punahilkatkin vielä kohtaavat toisenlaisia susia, tai sadut muuttuvat. Niillä on sellainen tapa. Kuka tietää.. kenties sudenkin voi kesyttää silittämällä. Kuka koskaan tietää...

Siihen saakka...

Unet jatkuvat.