IRC-Galleria

Pääsiäisen pitkänä perjantaina yhden yläasteen etelänurkalla ovisyvennyksen varjossa minä olin kerran onnellinen. Sinä iltana minä olin melkein kuusitoistavuotias ja minä nojasin punatiilisen rakennuksen seinää ja minun oli kylmä, mutta minä siitä huolimatta hymyilin. Vuosi sen jälkeen minä seisoin saman yläasteen pohjoisnurkalla yhden ystäväni kanssa ja minun oli ikävä jotakin mennyttä, jotakin hyvää ja jotakin huonoa, mutta silti jotakin.

Tänä iltana punaisen sohvan luona vieraassa olohuoneessa minä olin liian lähellä puristaa yhden pienen kyyneleen. Jos on perhejuhlia, mitä perheettömät juhlivat perhejuhlan aikaan samana iltana, kun perheelliset nostavat lasinsa kilistääkseen niitä yhteen ilon merkiksi - ilon tai näennäisen ilon tai todellisen ilon en minä tiedä en minä ole heitä seurannut. Aamulla aikaisin autoni ikkunat ovat enemmän kuin jäässä; ne ovat kohmeessa, ja ne palelevat eikä niitä saa ehkä millään sulamaan. Tänään minä olisin ajatellut, että autoparka, jos minä olisin ollut vähänkin tunteellinen. Vaasan keskustassa torinkulman yhdessä risteyksessä seisoivat liikenteenvalvojat, joiden käsienliikkeitä edes jalankulkijat eivät osanneet mennä tulkitsemaan.

Alkaako perjantaista viikonloppu vai alkaako se vasta lauantaista? On paljon asioita, joita minä en pysty yhdeltä yöllä enää kertomaan. Jos joululoma on luminen, minä ajattelin olla inhoamatta ajatusta lumisodasta ja minä ajattelin haastaa vastaani jonkun, vaikka minä mitä todennäköisimmin kuitenkin häviän. Pakkasella valkoinen kuura kerääntyy lumihangen päälle ja puidenoksien peitoksi iltaisin. Kuun loisteessa kuura on kuin hopeista kimalletta, jota minä pienenä pursotin tuubista joulukorttien sisäsivulle ajattelematta, mitä minä kimalteestani oikein loppujen lopuksi muotoilen. Ei lumisodan häviämisellä ole merkitystä, jos lumisodassa on hauskaa. Yhden pääsiäisen pitkänä perjantaina minä katsoin tummanruskeisiin silmiin, mutta siitä on kauan enkä minä muista siitä kuin juuri sen yhden pienen viileän illan ja yhden kummallisen tunteen onnellisuudesta ainoastaan siksi, että minä tunnistaisin onnellisuuden joskus myöhemmin.

Illalla puhelimessa "soitellaan viikonloppuna", sinä sanot, ja sinun äänesi on juuri niin kuin se aina on. Yksinäisyydessä minä ihan hiljaa varovasti siitä milloinkaan puhumatta mietin, oletko sinä minun kanssani onnellinen.

-Suuse-