Hyvä päivä alkaa hyvillä asioilla, sillä hyvän päivän jälkeen hyvän päivän muistoista on mielessä sen alku ja sen viimeinen sana ja lause, sen viimeinen pieni kosketus. Tänään minun hyvä päiväni alkoi sillä, että minä silmäni avatessani unohdin levottoman uneni ja käännyin kaivautumaan takaisin sinun lämpöiseen kainaloon.
Joskus minä voisin kääntää hyvän päiväni loppumaan siihen hetkeen, kun minä sinä päivänä näen sinut viimeisen kerran, sillä kun sinä olet mennyt, minun päiväni on jotakin muuta kuin sitä mitä sinä siitä teet. Minä olen muistanut kaikki sinun kosketuksesi, ja minun poskeni muistaa miten sinä sitä aamulla suukotit. Mutta kun sinä menet, minä en ajattele sinun autosi lähtemisen jälkiä pihassa; minä ajattelen sitä hetkeä, kun me seuraavan kerran taas halaamme toisiamme jossakin. Ja niin minä olen jäänyt kiinni kaikkeen sinussa. Minä olen jäänyt kiinni sinun silmiisi ja sinun vaaleisiin hiuksiin, sinun hymyysi ja kaikkiin sinun ilmeisiin, jotka ovat niin sinunlaisia, että niiden näkeminen saa hyvälle tuulelle aina, kun minä sinun ilmeesi näen. Autossa hiljaisuudessa sinä kysyt, mitä minä katson, ja minä katson sinua, minä katson miten sinä olet olemassa juuri siinä minun vieressäni joulukuisena iltana hiljaisuudessa ihan kahdestaan.
Sumuisena iltapäivänä talossa ei ole enää ketään, sillä kaikki ovat menneet paitsi minä, ja juuri siksi talo on niin tavattoman hiljainen. Jos minä tietäisin, miten pitkä matka on huomiseen, minä kysyisin sinulta, tahdotko sinä minulta tähdet ja kuun. Sillä voi niin minä sinulle kaiken sen antaisin. Yksi ystäväni sanoi hiljattain, että "sitä paitsi mitä sillä kuulla muutenkaan taivaalla tekee? Hienompi se olisi yhden huoneen katossa hohtamassa iltaisin". Ja minä katson, miten sinä tuijotat televisiota keskittyneesti, kun sinä olet väsynyt, ja sinun silmäluomesi olisivat jo tahtoneet mennä nukkumaan. Yöllä sinä halaat minut lähellesi, ja "minä olen sinun", minä sanon, ja sinä kysyt, että olenko minä sinun kokonaan. "Minä olen sinun kokonaan, kulta. Sinun minä olen."
Kuumassa huoneessa meistä kumpikaan ei näe enää muuta kuin ääriviivoja, mutta sinä olet minun lähelläni, ja minä pidän sinusta kiinni, koska sinusta minä en halua koskaan irrottaa. Hyvän päivän merkki on hymy, ja halaus on minulle sanoja sinulta, sanoja, jotka sinä sanot minulle ennen kuin sinä menet heti jälkeen muutaman hellän suudelman juuri silloin, kun sinä katsot minua silmiin, ja sinun äänesi sanoo hhhnnnn. Ja sinä sanot jotakin juuri sellaista mitä sinä tarkoitat, kun sinä halaat minua rutistamalla minut sinun rintaasi vasten. "Mä tykkään susta." Ja voi tiedätkö sinä, että se on minulle maailma? Sinä olet, sillä sinä olet juuri sellainen kuin sinä olet ja se riittää.
-Suuse-