IRC-Galleria

Lumisade alkoi eilen kahden tienoilla iltapäivällä, kun mä lähdin Vaasasta kohti kotia Seinäjoelle. Se lumisade ei ole lakannut sen jälkeen. Tänään mä olen nähnyt paljon pieniä koiria työhuoneeni ikkunasta. Pienien koirien lisäksi mä olen nähnyt liian paljon nuoria äitejä työntämässä lastenvaunuja; älkää ymmärtäkö tätä väärin, koska ei mulla ole mitään nuoria äitejä vastaan eikä lapsiakaan, mutta sitä vastaan on, että minusta joka päivä tuntuu siltä kuin universumi yrittäisi vihjata kaikilla nuorilla äideillä ja lapsilla ja lastenvaunuilla ja rattailla minulle jotakin. Kahvitauko on kymmenen minuuttia etuajassa. Vatsaan särkee. Ruoka ei maistu ollenkaan.

Eilen minä olin ihan varma siitä, että isi on seonnut. En mä siitä kyllä vielä tänäänkään kovin epävarma ole. On tullut ikävä lapsuutta. Aikuisuudenvastuu on niin iso asia, että sen rinnalla ei joka päivä tunne mitenkään pärjäävänsä. Tahtoisin olla pieni taas.

Pari tuntia ja kotiin. Onneksi viikonloppu on vasta edessä.

-suuse-