IRC-Galleria

Chandogyan kuudennen osan 14. kappale, Svetaketu oppii lisää itsen luonteesta.


—o)O(o—


1. "Laita tämä suolakide veteen ja tule aamulla luokseni."
Poika teki työn käskettyä.
Isä sanoi hänelle: "Tuo minulle se suolakide, jonka laitoit eilisiltana veteen."
Poika, sitä etsittyään, ei sitä tietenkään löytänyt, sillä se oli liuennut.

2. Isä sanoi: "Maista sitä veden pinnalta. Miltä se vaikuttaa?"
Poika vastasi: "Se on suolaa."
"Maista sitä keskeltä. Miltä se vaikuttaa?"
Poika vastasi: "Se on suolaa."
"Maista sitä pohjalta. Miltä se vaikuttaa?"
Poika vastasi: "Se on suolaa."
Isä sanoi: "Heitä se pois, ja tule luokseni."

Hän teki niin; mutta suola on iäti olemassa.

Sitten isä sanoi: "Tässä kehossakaan, totta tosiaan, et totuutta havaitse, poikani; mutta olemassa se varmasti on."

3. "Se, joka on hienojakoinen ydin, siinä kaikella olevalla on itsensä. Se on totuus. Se on itse, ja sinä, Svetaketu, olet se."

"Hyvä isä, kerro minulle vielä lisää," poika sanoi.

"Näin olkoon, lapseni," isä vastasi.


—o)O(o—


Opetukset Svetaketulle jatkuvat, käännökseni päätän tältä erää tällä kolmannella katkelmalla hänen dialogistaan isänsä Uddalaka Arunin kanssa.

Klassisessa raja-joogan eli astanga-joogan teoriassa dharanaa ja dhyanaa, eli meditaation kohteen mielessä pitämistä ja sen tutkiskelua, edeltää pratyahara eli aistien vetäytyminen, sisälleen sulkeutuminen. Tämä yleispätevä meditaation teoria koskee polkua kuin polkua, yhtälailla myös bhaktin tietä.


° Näköaisti. Silmät on helppo sulkea. Vähäisellä mielen hallinnalla ne myös kiinni pysyvät, eivät vaeltele pitkin seiniä ja irtaimistoa. Erityisesti alkuvaiheessa hyvä olla paikassa, jossa ei ole paljoa katseltavaa, erityisesti ei sellaista jonka parissa mieli helposti keksii kaikenlaista "tärkeää" tekemistä.

° Makuaisti. Siellä suussa se kieli kököttää. Ei maistu normaalioloissa millekään, kunhan on hampaansa tunnollisesti harjannut. Ja terveellinen, tasapainoinen ja hallittu ruokavalio pitää myös kielen toiveet kurissa.

° Hajuaisti. Kokolailla helppoa on myös järjestää itselleen hajuvaihteluiden kannalta neutraali ympäristö. Naapurin keittiön puoleinen ikkuna kiinni vaan. Ja tarvittaessa vaikka suitsuke palamaan.

Nämä ylläolevat olivat ne helpommat kolme kukistettavaa.

° Kuuloaisti. Astetta hankalampi on kuuloaistin eliminointi, erityisesti tässä siunatussa melusaasteen maassa. Ostinpa onneksi Claes Ohlsonilta 9 eurolla kätevät, kokoontaitettavat kuulosuojaimet. Sellaiset kun raksalla. (Tällaiset: Madhava) Hyvin vaimenee pahimmatkin hinduhumpat, jos ei aivan korvan juuressa pauhaa.

° Tuntoaisti. Harvemmin kukaan tulee meditoidessa tuuppimaan. Ongelman muodostavat kehon omat kolotukset, jotka saa pitkälle eliminoitua joogalla ja terveellisillä elämäntavoilla. Ilma riittävän viileäksi ettei kuumuus uuvuta.

Ja sitten vielä nämä helkutin hyönteiset. (Avautumista at Muurahaiset söi evääni) Niiden kanssa vielä taistellaan, kun ei ilkeäkään olla viittis ja myrkkyjä käyttää. Pitänee rakentaa meditaatio-istuimeni ympärille pieni vallihauta, kerran keittiöön sellaisen nikkaroin että pysyivät pois ruuistani.


Meditaatiossaan vahva, henkeen vakiintunut pysyy järkkymättömänä riippumatta siitä, onko aistiärsykkeiden tulvan keskellä tahi aistityhjiössä. Meille harjoitteleville optimaalinen ympäristö on kuitenkin suureksi avuksi.

Ajan myötä, meditaatiomme kypsyessä, on aika kohdata rauhariippuvuuden haasteet, valloittaa mielensä, oppia irroittamaan se aistikohteista sydämeen vetäytyen, olosuhteissa missä hyvänsä. Tämän kirkkaan ja syvän keskittymisen myötä saavutamme ikuisen hengen tason, kellumme maailman valtameressä kastumatta kuten lootuksenlehti lammessaan.

Chandogya-upanisad, osan 6 kappale 12. Svetaketu jatkaa opintojaan itsen olemuksesta.


—o)O(o—


1. "Hae tuolta minulle pyhän fiikuspuun hedelmä."
"Tässä on, isä hyvä."
"Riko se."
"Näin rikottu, isä hyvä."
"Mitä siinä näet?"
"Nämä siemenet, häviävän pienet."
"Riko niistä yksi."
"Näin rikottu, isä hyvä."
"Mitä siinä näet?"
"En mitään, isä hyvä."

2. Isä sanoi: "Poikani, se hienojakoinen ydin jota et siinä näe, juuri siitä ytimestä tämä suuri pyhä fiikuspuu on olemassa."

3. "Usko tämä, poikani. Se, joka on tämä hienojakoinen ydin, siinä kaikella olevalla on itsensä. Se on totuus. Se on itse, ja sinä, Svetaketu, olet se."
"Hyvä isäni, kerro minulle vielä lisää," sanoi poika.
"Näin olkoon, lapseni," isä vastasi.


—o)O(o—

Eräs ystävä kysyi tässä aamusesta sen klassisen kysymyksen, jonka suuntaista monet ovat kysyneet. Laitetaan saman tien tähän muidenkin luettavaksi.


~o)O(o~


"Mikä sinut johti valitsemallesi tielle, Intiaan, ja niin edelleen?"

Intiaan minut johti tämä etsintäni, syvän totuuden ja oivalluksen etsintä. Lopulta, jos todella sisällä palaa kaipuu syvyyteen ja mystiseen jumaloivallukseen, pitää raa'asti priorisoida etsintänsä muiden näkökohtien ylle, etsiä ensin sitä, minkä ohella mitään emme täältä mukaamme vie.

Kuinka löysin kutsumukseni? Pienestä asti on mieleni sopukoissa asustanut ajatus ja toivo siitä, että tätä näkyvää ja kuuluvaa, arjen rutinoimaa maailmaa suurempaa ja merkityksellisempää olemassa on, ja sitä olen etsinyt. Aikalailla luonnostaan Intian vanhan viisauden suuntaan mieleni lopulta kulki, sieltä kuulin intuitioni kaiun.

Pitkien vuosien varrella on monta askelta eteenpäin kuljettu, aika-ajoin kurssia tarkistettu ja korjattu, lisää ja lisää sisäistetty, saavuttu pisteeseen jossa voin itselleni rehellisenä todeta olevani todellisen tien alussa, löytäneeni ne lukemattomat avaamista odottavat ovet, ja on niistä jokunen jo availtukin.

Tästä sitten kohti tulevaisuutta. Kauas on vielä pitkä matka, mutta tie matkaavan on joka askeleella kaunis ja kiehtova.

Pää alkaa kuumeta näillä meditaatiomäärillä, varsinkin kun nyt on tullut panostettua erityisesti siihen keskittymiseen, joka on vaihe yksi jos halutaan jonnekin pidemmälle tässä sisäisessä maailmassa edetä. Viileässä ilmastossa ei näin runsasta efektiä tulisi, kuuma ja hiostava ilma tekevät temppujaan.

Pitää ostaa kookosöljyä ja hieroa sitä päänahkaan, laukaisee kallon jännityksiä ja vapauttaa päähän kertynyttä kuumuutta. Muutaman päivän ollut illalla ajatuksissa (näyttää aina iltaa kohti nuppi lämpenevän), mutta ei sitten enää päivällä ole pysynyt mielessä.

Joogafilosofian ja intialaisen lääketieteen teoriassa ovat olemassa ojas, eli fyysinen energia ja vitaliteetti, ja tejas, eli mielen energia ja kirkas loiste. Fyysinen jooga kasvattaa erityisesti edellistä, meditaatio puolestaan jälkimmäistä, vaikka molemmat totta kai yhteisvaikutuksessa kehittyvät.

Joogan tulella pitävät itsensä lämpiminä Himalajan jäätiköillä asuvat joogit. Joogan tulella keskitalven jääkylmä aamusuihku muuttuu lämmöltään neutraaliksi. Mutta tässä pätsissä saisi tuo itsestään generoituva tuli muuttua jääksi, lämpöä on riittämiin ilmankin.

Pitää ilmeisesti myös palata viilentävien hengitysharjoitusten pariin. Ei ole aiemmin juurikaan tarvetta ollut. Tarpeeseensa sitä aina uutta opettelee. Dieetti on totta kai jo viilattu viilentävän suuntaiseksi, elinehto tässä kuumuudessa.

Chandogya-upanisadin, erään vanhan Veeda-filosofian ydintekstin, kuudennesta kappaleesta löydämme kuuluisan maha-vakyan, "suuren lausunnon": tat tvam asi — "se sinä olet" — olet tietoinen itse. Uddalaka Aruni opettaa pojalleen Svetaketulle absoluutin luonteesta. Käännös tämän yhdennestätoista osasta:


—o)O(o—


1. "Jos joku tämän suuren puun juurta iskisi, se mahlaa vuotaisi, mutta se eläisi. Jos hän iskisi sen runkoa, se se mahlaa vuotaisi, mutta se eläisi. Jos hän iskisi sen latvaa, se mahlaa vuotaisi, mutta se eläisi. Elävän itsen täyttämänä tämä puu seisoo vakaana, juo ravinnokseen ja riemuitsee."

2. "Mutta jos elämä (tietoinen itse) lähtee yhdestä sen oksista, tämä oksa kuihtuu; jos se lähtee toisesta, toinenkin kuivuu; jos kolmannesta, sekin kuivuu. Jos se lähtee koko puusta, koko puu kuivuu. Aivan samaan tapaan, poikani, tiedä tämä." Täten hän puhui:

3. "Tämä (keho) varmastikin kuihtuu ja kuolee elävän itsen siitä lähdettyä; elävä itse kuole ei. Se, joka on hienojakoinen ydinaines, siinä kaikella olevalla on itsensä. Se on totuus. Se on itse, ja sinä, Svetaketu, olet se."

"Hyvä isä, kerro minulle lisää."

"Näin olkoon lapseni," isä vastasi.


—o)O(o—

Reilu viikko sitten kävin fysioterapiassa huoltaakseni jumahtanutta niska-hartiaseutuani. Ajatuksissani hoitoon palatessani näin näyttää olevan näreet, että nämä minua hoitaneet sähkölaitteet samanaikaisesti sekä hoitavat fyysistä olemusta että vaurioittavat hienojakoista kehoa, värinällään pirstovat auraa, häiritsevät sen luonnollista tasapainoa.

Palataan siis kaiken terapian juurelle, itseeni. Jos kerran parantavaa ja valaisevaa energiaa voidaan generoida siinä määrin että sitä on varaa jakaa ämpärikaupalla puolitutuille sen tarpeessa oleville, jo on kumma jos en sitä tarvittaessa myös itseeni osaa kohdistaa. Lisäksi Ayurveda, jooga ynnä muut käytännön viisaudetkin on tällaiseen tarkoitukseen riittävässä määrin hallussa, kaikki tarvittavat elementit joko sisäistettynä tai käden ulottuvilla.

Se on vaan sitä laiskuutta itsensä suhteen. Muiden eteen tekee maat ja taivaat, itsensä eteen ei viitsi varvasta liikauttaa. Murahtaa karmansa kertymille, kunnon stooalaisessa hengessä sietää kaiken sen mitä tuleman pitää. Tähän paradigmaan pitää alkaa muutosta työstämään kun kerran rahkeet on itsensä hoitoon, ja kun ei ulkopuolista asian ajavaa hoidon lähdettä ole näköpiirissä.

Se terve ruumis kun edesauttaa tervettä mieltä, ja täydessä kapasiteetissaan toimiva tasapainoinen ja keskittynyt mieli puolestaan on tuhansien ovien avain.

Jotain pyöri matkalla ajatuksissani jonka havaitsin todella kauniiksi, syvälliseksi ja olennaiseksi, ja vielä sanoin itselleni että tästä tulen illalla muutaman rivin kirjoittamaan... Mutta nyt on tämä ajatuksen aalto sulautunut takaisin valtamereensä, hautautunut alitajunnan syövereihin. Siitä ei siis tänää sen enempää.

Alitajunta on valtava varasto kokemuksia ja viisautta, sisältää tämän elämän aikana kokoamamme lisäksi myös hahmot aiempien elämiemme kokemuksista.

Olen huomannut, että suuri osa lukemastani uppoaa suoraan alitajuntaan, ei jäää tietoisen tajunnan pinnalle kellumaan. Aiemmin pelkäsin kaiken sen hukkuneen, mutta siellä ne kaikki muhivat ja kypsyvät, tulevat oikean ajan koittaessa, viisautta kaivattaessa, taas pinnalle kuin tyhjyydestä ikään.

Mitä pidemmälle ihminen osaa matkata sisälleen, sukeltaa syvälle tajuntansa syövereihin, sitä enemmän hän viisaudella rikastuu. Keskittyminen ja sisäinen tutkiskelu ovat täyden elämän alkeishiukkasia, niiden puuttuessa vaellamme ilmiöstä toiseen vailla ymmärrystä tapahtumien syistä ja lopullisista merkityksistä.

Aamen, ja kukkanen sille kadonneelle ajatukselleni.

Upanisadit ovat Intian filosofisista teoksista vanhimpia, eräs niiden joukossa tärkeimmistä nimeltään Brihad-aranyaka Upanisad, "Suuri metsän salainen opetus" — metsässä asuvien muinaisten tietäjien mietteitä esittelevä teos.

Alla kuuluisa katkelma kyseisestä opuksesta, rukous joka on kaikunut suuren yleisön edessä (mm. Matrixin soundtrackissa) monen sen alkuperää tai merkitystä tietämättä.


-o)O(o-


Seuraavat kolme lausahdusta tunnetaan pavamānana eli puhdistavina hymneinä. (Audio: http://www.klimtemppeli.com/download/files/audio/asato_ma_sad_gamaya_128kbps.mp3)


asato mā sad gamaya
tamaso mā jyotir gamaya
mṛtyor mā 'mṛtaṁ gamaya

"Pois valheesta johda totuuteen...
Pois pimeydestä johda valoon...
Pois kuolemasta johda kuolemattomuuteen..."


Teos tulkitsee ylläolevaa rukousta kutoen yhteen siinä mainitut kolme paria.

» "Kuolema on valheellinen." » Syntymä ja kuolema sitovat ruumista, eivät tietoista itseä.

» "Kuolemattomuus on totuus." » Kuolemattomuuden ambrosian täyttämä on ikuinen sielu.

» "Pimeys on kuolema." » Tietämättömyyden pimeys johtaa kuoleman valheen syleilyyn.

» "Valo on kuolemattomuus." » Jumalaisen tiedon valo elvyttää ikuisen tietoisuuden luontaiseen loistoonsa.

Bhagavad-gita - 08 - Korkeimman hengen saavuttamisen yhteys

Bhagavad-gītān kahdeksas kappale käsittelee kuutta intialaisen filosofian klassista osa-aluetta, nimittäin tietoa hengestä, itsestä, toiminnasta, olevasta ilmentymästä, jumaluuksista ja palvonnan valtiaasta. Kappaleessa käsitellään myös ikuisen olemassaolon maailmaa ja mystikon kulkemaa täydellistymän tietä.

http://www.klimtemppeli.com/luettavaa_fi.html#Bhagavad-gita_-_08_-_Korkeimman_hengen_saavuttamisen_yhteys