En osaa selittää ihmispelkoani millään muulla kuin maalaisuudella. Sillä selittyy tuhat muutakin asiaa, mutta ei kai se siitä kulu?
Eilen kävelin kotiin suhteettoman ripeää tahtia kovan pakkasen ja kalsarittomuuden takia. Saavutin edelläni mekastavaa miesjoukkoa ja mietin, miksi ei ahdista. Sitten näin kuinka tupakka siirtyi kädestä toiseen. Pullo kiersi rinkiä ympäri. Johtopäätös: päihteet kortilla -> keskenkasvuisia. Minä voisin olla näiden heppujen opettaja! Minun on hallittava kaksikymmentä tällaista kerralla! Talsin heidän ohitseen ja mietin, että voi pikkuisia. Toivottavasti äiti ei haistele liikaa kun tulette kotiin.
Josko sitä taas vähän aikuistui?