Standard Issue Deathin uudesta tuotannosta ei taida olla apua meikämandoliinin naminamipusipusi-levylle. Ei sillä, että olisin sen varaan juuri laskenutkaan. Biisejä puuttuu vielä, 12 ei riitä. Pitääkö alkaa kuuntelemaan punkkia? En haluaisin lyödä siihen mitään huonoa. Tietysti voisi heittää viisi Flogging Mollya, mutta tylsäksi menee.
Yllättävän vaikea homma on haalia kasaan levyllinen kappaleita, joista tulee hyvä mieli. Sellainen onnellisuus ja huvittuneisuus ei ole nimittäin keskeisiä teemoja siinä kurassa, jota kuuntelen. Sen sijaan voisin tehdä jonkinlaisen battle hymns -tyylisen ratkaisun verrattain helposti. Sellaisen "kulta, tekisit sille jotain", mutta nopeilla kitarariffeillä ja karjumalla. Pää räjähtää, mutta ainakin olen oman elämäni herra.
Kuka sellaista jaksaisi kuunnella? (Minä.) Ja kuinka turvallinen sellainen levy olisi autossa?
Uusimmat blogimerkinnät
- "Ja maailma / on niin kova ja katala ... 16.06.
- Oksettava(ko) 14.05.
- Lomalomalomaloma... Ja kuinka se loppui. 03.05.
- Tänään ollaan nollat taulussaaaaaa... 19.04.
- Näitä päiviä. 08.04.
- Runo Johanna Sirkiälle 25.03.
- Yhteisökatsaus 24.03.
- Koirankakkakeskustelu 11.03.
- Virallisesti vanha 02.03.
- Luulosairas 17.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (25)
-
▼
2008 (159)
- ▶ joulukuu 2008 (5)
- ▶ marraskuu 2008 (8)
- ▶ lokakuu 2008 (7)
- ▶ syyskuu 2008 (6)
- ▶ elokuu 2008 (6)
- ▶ heinäkuu 2008 (10)
- ▶ kesäkuu 2008 (17)
- ▶ toukokuu 2008 (9)
- ▶ huhtikuu 2008 (19)
- ▶ maaliskuu 2008 (18)
- ▶ helmikuu 2008 (23)
- ▶ tammikuu 2008 (31)
- ▶ 2007 (189)