IRC-Galleria

Rakas päiväkirja, tämä on siirappimerkintä.

Tänä aamuna auton tuulilasin hinkkaaminen jäästä ulos oli puoliturhaa, mutta sen keskellä minä tapasin yhden vanhan tuttavan. Kaksi kuppia kahvia, ja minä olen kyllästynyt avaamaan jääkaapin ovea, kun sieltä ei kuitenkaan jää käteen mitään syötäväksi kelpaavaa. Eilisiltana minä katsoin sinua silmiin ja hihitin, ja sinä nauroit ja hymyilit, ja hämärässä huoneessa minä hieroin sinun selkääsi ja tein sinulle kylmiä väreitä, ja yksi halaus ja toinen halaus ja kolmas halaus ja sata rutistusta ja aamulla, kun sinä lähdit kouluun, sinä sanoit taas "hhhhnn", ja halasit minua vielä uudelleen. Tunti sitten joulukuinen kalpea aurinko laski etelän taivaanrannassa purppuranpunaiseen horisonttiin; ilta on tulossa.

Minä en ole niin ahkera kuin minä useimmiten luulen itseni olevan. Tänään minä voisin olla laiska ja pelata lapsellista autopeliä, sillä eilen minä istuin sängynlaidalla ja seurasin sinun pelaamistasi, ja sen vuoksi minä tänään tahtoisin pelata vaihteeksi itsekin. Jos me illalla väsyneenä puhumme kävelemisestä ihan vain kävelemisenilosta, minä päätän, että vielä jonakin hassuna päivänä minä kiskon sinut ulos ihan vain juuri ja ainoastaan kävelemään. Eikä sinun tarvitse sanoa siihen mitään, sillä minä tiedän: sinä et kävele tai ainakin sinä sanot niin. Illalla hämärässä huoneessa minun sormeni rallittaa sinun selkääsi pitkin, ja minun tekisi mieli suudella sinun niskasi märäksi, sillä niin minä sinusta pidän, että jo siitä kirjoittaminen kuulostaa ihan yhtä siirapilta kuin siirappi oikeasti on. Siitä huolimatta minä katson sinua silmiin, ja minä silitän sinua, ja sinä silität minua, ja tiedäthän sinä, että juuri ja ainoastaan sinä saat silittää minua ihan niin paljon kuin sinä haluat.

Ehkä tämä on siirappia, ja ehkä me olemme siirapissa molemmat.

-Suuse-