Olemattomuuden huippu on mikä tahansa typerä huomaamattomaksi tulemisesta koituva tunne silloin, kun toinen ei kuuntele edes sen vertaa, että tajuaisi kysyä, mistä toinen on juuri puhunut. Mikä järki on kerätä ihmissuhteita maailmassa, jossa ympäristömuutokset uhkaavat maailmantuhoutumisella, ja viisikymmentä prosenttia avioliitoista päättyy eroon kuitenkin? Jos minä olen masokisti nyt, minä en ole koskaan muuta ollutkaan. Tämä ilta on vienyt positiivisuutta mennessään en minä tiedä mistä syystä, mutta itsensä olemattomaksi tunteminen on enemmän kuin olemattomuuden huippu sen minä tiedän ja sen vuoksi minä yritän olla jossakin kaukana juuri nyt.
Jos parempi olisi olla ilman ihmissuhteita, miksi ihminen tuntee ikävää ja muuttuu ärtyisäksi käyräselkäiseksi itsekseen mutisevaksi pataatiksi elettyään tarpeeksi kauan tai toisin sanoen liian kauan itsekseen? Iltaisin tekemättömyydessä minä kärsin vieroitusoireista, joita minulla on kaikista minun ihmissuhteistani toisista enemmän ja toisista tuomitsematta vähän vähemmän. Siitä huolimatta, että jokainen vieroitusoire potkii päähän toisinaan, ehkä me olemme laumaeläimiä, ehkä, vaikka me emme samaan aikaan vessaan raahautuisikaan.
Kyynisyydessä olemattomuuden huipulla paras biisi kuunneltavaksi lienee Sonata Arctican Tallulah. Raastavaa yksinelämisen sietämätöntä olemattomuutta. Kaikki lähti siitä pienestä yksinkertaisesta ihmissuhdeongelmasta, että once upon a time there was a lonely little evening when a girl just couldn't get you out of her mind.
-Suuse-