Sain tänään huonoa asiakaspalvelua ja katson suorastaan velvollisuudekseni raportoida siitä tänne. Että sinä Anttilan täti siellä, lue ja itke!
Okei, myönnetään, että olin hitusen hankala asiakas, mutta tiesin sen varsin hyvin itsekin. Mp3-soittimestani on mennyt yksi pieni namiska rikki, mikä vaikeuttaa minun elämääni. Joku tanopää on kuitenkin hukannut siitä kuitin, joten menin kysymään MegaStoren tädeiltä, voisinkohan millään saada konetta huoltoon ilman. Otin jopa pipon pois jonossa ja heti aluksi totesin, että "mulla on ongelma". Hymyilevä neiti-ihminen kassan takana otti yhteystietoni ja plussakorttini numeron ja sanoi, että kuitin pitäisi näillä tiedoilla löytyä tietokannasta. Hän kävi vielä varmistamassa hieman vanhemmalta tädiltä, että tällainen menettely on tässä tilanteessa oikein. Tältä toiselta asiakaspalveluhirmulta sain sitten tärkeitä lisätietoja huudettuna hieman kauempaa tiskin takaa:
- kukaan ei ehdi sitä kuittia näin joulun alla etsiä
- sitten kun joku ehtii sen etsiä, se maksaa vitosen
Jos en olisi ollut niin pöllämystynyt, olisin kysäissyt, että anteeksi, söinkö vahingossa sun pään? Totta kai on mukavaa tietää, että asian käsittely viivästyy ja se maksaa, mutta voisi sen koittaa pikkuisen nätimminkin ilmaista. Vai onko sittenkin niin, että sain ensin niin poikkeuksellisen mukavaa asiakaspalvelua, että normaali asiakkaan ja henkilökunnan edustajan välinen tiedonsiirto tuntuu suoruudessaan töykeältä?
Katsoin ensimmäistä kassatyttöä syvälle silmiin ja toivoin, että hän soittaisi. Melkein kysyin häntä kahville, mutta jätin sen sikseen. Monikohan kysyy häntä kahville päivittäin? Ei tuollaista voi pitää jouluruuhkissa kassalla ollenkaan. Tulee vain isoja jonoja.