Ihmisellä on kaiketi päässä vikaa silloin, kun se valitsee menomatkalla ison tien siltä varalta, että saattaa olla liukasta, mutta tulee pikkuisia mutkateitä kotiin, kun on ihan varma siitä, että näkyvyys on sumun vuoksi kymmenen metriä.
Käväisin siis Laviassa.
Sain ensimmäistä kertaa elämässäni käteen sorkkaraudan. Se oli hieno tunne. Siihen kylkeen tuli vielä käsky: kaiva tosta seinähirret näkyviin. Ai jehna, se oli upeeta! Saa hajottaa oikein luvan kanssa. Sitä oikein näkee sen oman kätensä jäljen, kun se kasaantuu lattialle reilunkokoisina vanerinkappaleina ja pölyää pitkin keittiötä.
Ja siinä kaikki tältä päivältä noin niin kuin suurin piirtein.
Poistin muuten tekstistä kaikki tänään-sanat. "Tänään" pitäisi julistaa pannaan päiväkirjoissa. Eiköhän jokainen tajua, että nämä jutut ovat tapahtuneet tänään. Daaa!
Uusimmat blogimerkinnät
- "Ja maailma / on niin kova ja katala ... 16.06.
- Oksettava(ko) 14.05.
- Lomalomalomaloma... Ja kuinka se loppui. 03.05.
- Tänään ollaan nollat taulussaaaaaa... 19.04.
- Näitä päiviä. 08.04.
- Runo Johanna Sirkiälle 25.03.
- Yhteisökatsaus 24.03.
- Koirankakkakeskustelu 11.03.
- Virallisesti vanha 02.03.
- Luulosairas 17.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (25)
- ▶ 2008 (159)
-
▼
2007 (189)
- ▶ joulukuu 2007 (22)
- ▶ marraskuu 2007 (27)
- ▶ lokakuu 2007 (36)
- ▶ syyskuu 2007 (23)
- ▶ elokuu 2007 (24)
- ▶ heinäkuu 2007 (15)
- ▶ kesäkuu 2007 (18)
- ▶ toukokuu 2007 (13)
- ▶ huhtikuu 2007 (5)
- ▶ maaliskuu 2007 (5)
- ▶ helmikuu 2007 (1)