"Kurkku on kipeä," valitti Pauliina eräänä aamuna keittiön pöydän ääressä.
"Sä olet tulossa kipeäksi," sanoi äiti, "ota Finrexin®."
Mikä siinä Finrexin®issä on se hienous, mikä parantaa flunssan kuin flunssan? Mikä saa (mieleltään) terveet ihmiset kittaamaan litratolkulla mustaherukkaesanssilla höystettyä aspiriinivettä? Pitääkö siitä joku oikeasti? Käsi ylös!
Sinä aamuna minulla oli edessäni kupillinen kahvia, sämpylä ja monivitamiinitabletti. Toisin sanoen Finrexin®in sisältämät kofeiini ja c-vitamiini olivat jo kovaa vauhtia imeytymässä verenkiertooni. Lämmin kahvi auttoi kurkun karheuteen. Selitin tämän äidille. Sanoin myös, että jos tarvitsen Finrexin®in sisältämän Pyhän Kolminaisuuden viimeistä jäsentä, tulehduskipulääkettä, otan Buranan. Ihan huvikseni en viitsisi kipulääkettä syödä, sen verran tämä maailma on minulle opettanut.
Kuulkaa siis kaikki lapset! Sitä sotkua ei tarvitse juoda! Pyydä äidiltä särkylääke ja vitamiinia. Siitä kofeiinista on vain haittaa, jos aikoo viettää kunnollista sairasaikaa viltin alla.
Pitäisikö liittää tähän suoraan virallinen anteeksipyyntö Leirakselle? Sori hei.
Uusimmat blogimerkinnät
- "Ja maailma / on niin kova ja katala ... 16.06.
- Oksettava(ko) 14.05.
- Lomalomalomaloma... Ja kuinka se loppui. 03.05.
- Tänään ollaan nollat taulussaaaaaa... 19.04.
- Näitä päiviä. 08.04.
- Runo Johanna Sirkiälle 25.03.
- Yhteisökatsaus 24.03.
- Koirankakkakeskustelu 11.03.
- Virallisesti vanha 02.03.
- Luulosairas 17.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (25)
-
▼
2008 (159)
- ▶ joulukuu 2008 (5)
- ▶ marraskuu 2008 (8)
- ▶ lokakuu 2008 (7)
- ▶ syyskuu 2008 (6)
- ▶ elokuu 2008 (6)
- ▶ heinäkuu 2008 (10)
- ▶ kesäkuu 2008 (17)
- ▶ toukokuu 2008 (9)
- ▶ huhtikuu 2008 (19)
- ▶ maaliskuu 2008 (18)
- ▶ helmikuu 2008 (23)
- ▶ tammikuu 2008 (31)
- ▶ 2007 (189)