IRC-Galleria

Paukkelo

Paukkelo

n ei olisi pitänyt käväistä galleriassa... Karseeta nähdä oma ikänsä noin tarkasti. Yök!

Elämäni ongelmatTiistai 07.10.2008 20:39

Totesin aamulla puhelimeen jotenkin näin: "Onko se merkki siitä, että elämä on mallillaan, kun kaikkein isoin ongelma on mörkö, joka asuu biojäteastiassa?"

Kun asiaa katsoo näin, on helppo hymyillä. Haiseva biojäte, no näitähän on kaikilla! Hymy hyytyi, kun pääsin kotiin ja aloin tehdä asialle jotain.

Vein siis biojätteen - tai siis sen osan, mikä oli vietävissä - aamulla. Kippasin astiasta irtaimen laatikkoon, mutta pohjalle jäi viitisen senttiä enemmän tai vähemmän mystistä tavaraa, mikä ei irronnut kopistelemalla. Yritin kurkata, mutta pöyristyttävän pistävä ja voimakas tuoksu pakotti kääntämään astian suuaukon toisaalle. Täytyisi olla ylipätevä ja (kovia)kokenut viininmaistaja, jotta osaisi löytää sanat kuvaamaan tätä odööriä. Vallitsevana siinä oli voimakas homejuusto, johon yhdistyy aromeita ulosteen peittämästä juoposta, mädästä kananmunasta ja kolme päivää helteisellä rannalla lojuneista kalanperkeistä.

Koulupäivän päätteeksi otin itseäni niskasta kiinni (kaikki minut tuntevät tietävät, että se ei ole vahvin alueeni) ja ryhdyin siivoamaan astiaa. Mielikuvaharjoittelun ja muutaman syvän hengenvedon jälkeen ovasin oven ja nostin nemesikseni sisäpuolelle. Edelleen henkeä pidätellen kannoin sen vessaan, otin määrätietoisesti telineestä paperia, pyyhin pohjalta aimo kourallisen vierasta, tahmeaa ekosysteemiä ja paiskasin sen pyttyyn. Toistin. Näin irtosi ehkä kaksi kolmasosaa. Oli pakko vetää henkeä ja yllätyin iloisesti kun tajusin, ettei tuoksu ollu vielä saavuttanut nenäni korkeutta. Tartuin bideesuihkuun ja ryhdyin huuhtelemaan astiaa. Tämä osoittautui virheeksi. Se ilma, joka oli saanut pyyhkimisoperaationi aikana rauhassa imeä itseensä tuoksumolekyylejä ravinteikkaasta sankomassasta, pölähti vesisuihkun voimasta liikkeelle ja täytti hetkessä koko wc:n ja lähti ryömimään asunnon muihin tiloihin.

Hengitinkö vahingossa vai tunkeutuiko tuoksu ihohuokosista sisään, en tiedä. Vatsa kramppasi, mutta mitään en päästänyt ulos. Tiesin hyvin, että jos annan kuvotukselle periksi nyt, jouduin työntämään pääni siihen samaan nesteeseen, johon juuri olen kipannut leijonanosan jauhettua kalanmaksajuoppoa. Purin hampaat yhteen - nyt ei saa antaa periksi, laskin vettä sankoon, huuhtelin wc:n ja kiikutin astian takaisin ulos.

Tämä on tilanne nyt. Tiedän, että pahin on vielä edessä. Mitä jos loppu ei irtoakaan liotusveden mukana? Joudun työntämään käteni takaisin sangon pohjalle ja nyt sen reunat ovat kaiken huipuksi märät. On mahdollista, että saan tahnaa itseeni, jolloin todennäköisesti joudun pyytämään avovaimoani sytyttämään minut tuleen.

Ja seuraavaksi vielä keskeneräisen tarinan opetus: biojäteastia pitää tyhjentää useammin kuin kahden viikon välein. Pohjalle on hyvä laittaa talouspaperia tai sanomalehteä imemään ylimääräistä kosteutta.

Jos en kirjaudu enää tänään sisään, olen kuollut hyvän kuoleman ihmissoihtuna ristonmaalaisen luhtitalon pihalla.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.