Syksystä lähtien olen ylittänyt itseäni, harjoitellut, mokaillut, oppinut, mokailllut, ottanut takapakkia, edennyt, mokaillut... Tämän riepotuksen keskellä en saanut edes kesätöitä sieltä, mistä halusin. Tyrvään Sanomat rekrytoivat jonkun muun. Ehkä jonkun, jolla oli kokemusta, osaamista, motivaatiota.
Tänään kirjoitin ehkä elämäni ensimmäistä kertaa työhakemusta suoraan sydämestä. Pystyin rehellisesti perustelemaan firmalle, miksi minut pitäisi palkata. Pystyin väittämään kirkkain silmin, että osaan jo melkein kaiken. Pystyin jopa sanomaan, että haluan tämän työpaikan. Koko pienellä sielullani minä haluan teille töihin. Minä haluan olla hyvä teidän palveluksessanne. Minä haluan myydä vapaa-aikani juuri teille. Sydämeni särkyy, jos te ette halua minua, koska en enää näe muita vaihtoehtoja.
Sormet siis ristiin ja hakemus menemään.