Näin eilen ensimmäistä kertaa elämässäni kuolonkolaripaikan. Ajelimme Vampulan läpi ehkä tunnin sen jälkeen, kun auto oli napannut moottoripyörän kylkeensä. Vpk oli ohjaamassa liikennettä ja pesi letkulla tietä. Ruumis ja haavoittuneet oli jo kärrätty sairaalaan, mutta näky oli silti kammottava.
Auto oli tuhannen pärsässä. Prätkä oli vääntänyt sen mutkalle. Moottoripyörä oli porautunut niin syvälle auton kylkeen, että siitä näkyi vain takapyörä ja hieman tarakkaa.
Äiti meni veteläksi ja ajoi loppumatka Turkuun seitsemääkymppiä. Meidän äiti, joka on aina ollut ylpeä siitä, ettei saa ylinopeussakkoja, koska enkelit suojelevat häntä ratsioilta. Toivottavasti nekin enkelit saavat nyt pienen loman, kun tämän perheen naiset ajelevat hetken sydän kurkussa.
Uusimmat blogimerkinnät
- "Ja maailma / on niin kova ja katala ... 16.06.
- Oksettava(ko) 14.05.
- Lomalomalomaloma... Ja kuinka se loppui. 03.05.
- Tänään ollaan nollat taulussaaaaaa... 19.04.
- Näitä päiviä. 08.04.
- Runo Johanna Sirkiälle 25.03.
- Yhteisökatsaus 24.03.
- Koirankakkakeskustelu 11.03.
- Virallisesti vanha 02.03.
- Luulosairas 17.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (25)
- ▶ 2008 (159)
-
▼
2007 (189)
- ▶ joulukuu 2007 (22)
- ▶ marraskuu 2007 (27)
- ▶ lokakuu 2007 (36)
- ▶ syyskuu 2007 (23)
- ▶ elokuu 2007 (24)
- ▶ heinäkuu 2007 (15)
- ▶ kesäkuu 2007 (18)
- ▶ toukokuu 2007 (13)
- ▶ huhtikuu 2007 (5)
- ▶ maaliskuu 2007 (5)
- ▶ helmikuu 2007 (1)