Minun piti herätä aamulla aikaisin. Failed.
Piti syödä terveellinen aamiainen. Failed.
Piti lähteä heti aamulla kirjastolle etsimään tenttikirjoja. Failed.
Koska näytti siltä, että koko päivä menee joutenoloksi, lähdin tapojeni vastaisesti ulos. En siis jäänyt tänne odottamaan nälkää. Tarkoitus oli kiertää tuttu pururadan lenkki ja poiketa hissin yläasemalle pällistelemään kaupunkia. Kuinkas sitten kävikään? Siinä reippaasti sauvoessani näin yhtäkkiä silmäkulmastani pitkospuut. Normaalisti olisin pitänyt sykkeen yllä ja jättänyt ne omaan arvoonsa, mutta tänään minulla ei ollut kiire. Meillä on täällä siis luontopolku, eh? Repäisin sauvat irti, laitoin ne kainaloon ja lähdin samoilemaan pitkin soita, metsiä, hakkuita, mäkiä... Ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen söin ketunleivän. Haistelin sammalia, ihmettelin kaatuneiden puiden juurakkoja ja kiipesin suurelle kivelle.
Joko nyt saa roikkua sisällä ja antaa loppupäivän valua hukkaan?