Pari viikkoa sitten minä heräsin väärältä kaistalta satasen vauhdissa auton vasemmanpuoleisten renkaiden harratessa iloisesti ojanreunaheinikkoon. Oli yö, ja minä olin itsepäisesti päättänyt jaksaa pimeällä kaksi sataa kilsaa Jyväskylästä kotiin, sillä seuraavana aamuna kahdeksalta oli jo aktiivisesti istuttava toimiston marjapuuronpunaisella tietokonetuolilla ja leikittävä toimittajaa.
Tänään minä en voi mitenkään päin katsottuna käsittää, miten yhden tunnin yöunilla voi selvitä hengissä Seinäjoelta Lapuan keskustaan. Minun silmäni ovat niin väsyneet, että ne ovat poikkeukselliselta ominaisväriltään tomaatinpunaiset, eivätkä ne suostu enää sulkeutumaan. Siitä huolimatta minä nukun nyt. Auto heijaa keskiviivalta heinikonreunaan ja takaisin, ja insinööriajovalvoja säälisi minun reaktionopeuttani, jos saisi tilaisuuden nähdä sen. Nenästä vuotaa verta. Päätä särkee. Täydellisen väärä päivä istua marjapuuronpunaisella tuolilla ja leikkiä toimittajaa.
Aamulla väsymyksestä sekaisin nuku hyvin kulta ja kaikki sinun sukkiisi piilotetut lämpöiset varpaat. Voi kun minä olisin saanut jäädä sinun kainaloosi nukkumaan.
-Suuse-
Uusimmat blogimerkinnät
- Aika 03.09.
- vauva:. 20.07.
- Perjantai 10.07.
- Tuli vain mieleen 03.07.
- keskikesää 23.06.
- pvvko 17.06.
- a ten minute break 02.06.
- lakit ne haluu pitää hauskaa eikä osaa p... 31.05.
- Sunnuntain puolella 24.05.
- Huhtikuu on auki 07.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (20)
- ▶ 2008 (145)
-
▼
2007 (90)
- ▶ joulukuu 2007 (26)
- ▶ marraskuu 2007 (15)
- ▶ lokakuu 2007 (26)
- ▶ syyskuu 2007 (21)
- ▶ elokuu 2007 (2)