IRC-Galleria

Palasin juuri melkeen kahden tunnin kävelylenkiltä. Dallailin kiertoreittejä Hietsuun ja sieltä Ruoholahteen. Ja se ei oo uutinen, että olin eksyksissä Ruoholahdessa.

Asiat, joita mietin tolla lenkillä ei oo enää kamaa, jota laitan tänne. Gonzoilen ja sosiaalipornoilen joskus muualla sitte.

Mä lankesin pahasti ansaan. Yhden tytön teksti sai mut miettimään vanhoja asioita. Hietsussa katselin sitä rantaa ja muistelin kuinka oltiin äidin kanssa, mun ollessa pieni, tultu sinne kesäsin uimaan. Käveltiin aina samaa reittiä raitiovaunulle ja siinä matkalla sain aina jätskin. Se jädekiska on siellä kai vieläki kesäsin. Nyt mä taistelin siellä rannalla itseni kanssa ja koitin olla hyperventiloimatta. Sen voin vielä myöntää.

Mä kokeilin kädellä vettä ja se oli kylmää. Ei tehny mieli mennä uimaan.

Siinä rannalla oli vaan yks kohta, jossa paljastu kuivaa hienojakosta rantahiekkaa. Mä otin sitä hiekkaa käteeni muistaakseni miltä se tuntuu. Ei ollu ihan kesä. Hiekka oli kylmää. Mutta tunne oli hieno, kun se hiekka valu mun sormien väleistä.

Mä menin alunperin katsomaan aurinkoa. Näin auringonlaskun, joka oli punanen. Tuli kylmä. Ilta. Ja mä olin yksin.