Tietokone soi palata korjaamosta. Vieressä mulla on ulkonen kovalevy, jolla suunnilleen kaikki vanhat koneen tiedot ennen kuin sitä alettiin korjata. Nyt tolla tietokoneella ei ole mitään muuta kuin winukka. Kaikki muu on kadonnut bittiavaruuteen.
Harmi.
Tajusin, että jotain multa oli unohtunu varmuuskopioida. Kuvia. Niistä ja musta. Parista suuresta kauneudesta. Niitä mä en saa enää takasin. En bitteinä enkä lähelle.
Valitsin tieni yksin. Olen tarpeeksi tyhmä pitämään pääni.
Lamppu ikkunallani on sammunut jo.