En juonut eilen illalla nukkumaan mennessäni tarpeeksi vettä, ja se tuntuu nyt.
Tapasin vankilasta karanneen ystäväni. Ja pari muutakin. Mä olin ihan valmis menee johonki mis voi vaan riehuu. Milarin kanssa BK:een. Se Cafe Punavuoren teinipoikabaarimikko oli siirtyny plokkariks BK:n puolelle. Oli ehkä kasvanu päivän tai pari. Se alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä, et se vois olla ehkä jopa 16.
Saa aina parempaa tarjoilua, ku jaksaa hymyillä jonoista huolimatta. Tai sit voi toki olla pro eikä jonota. Mä sain silti 2 salmaria ilmatteeks.
Halusin pitämään hauskaa. Päätin ettei mikään vituta. Eikä vituttanutkaan. "What happens in BK, stays in BK." Sopi mulle tolle illalle. Ei se sitä oikeeks tee.
Luulin, että juomalla viinaa ja joraamalla saa hyvän fiiliksen. Normaalisti saakin. Kai. Eilen ei. Huomasin jossain vaiheessa iltaa, että en saanu mitään irti perseeni heiluttamisesta tai edes viinan juomisesta. Ainoo asia, mitä viinan juonti aiheutti oli se, että tanssilattialla en enää pystyny keskittymään yksityiskohtiin. Kaikesta tuli massaa. Humalatila.
Katselin jo ennen yhtä kelloa, että miks se on noin vähän. Jaksoin hymyillä, koska mitään syytä pilata muiden iltaa. Eikä siellä nyt paskaa kuitenkaan ollu. Lähdin ennen valomerkkiä.
BK on mulle vähän turha mesta. En kuitenkaan jaksa pokaa sieltä ketään, kun perinteiseen tapaani en vie mitään loppuun asti. Turha antaa ymmärtää jos ei ymmärrä antaa. En mä rupee kuluttamaan kenenkään aikaa siihen, että tuhlaa illan mun seurassa ja joutuu toteemaan, ettei siitä tullutkaan mitään, kun kello iskee neljä. Siihen aikaan on paha yrittää korjaussarjoja. Jos MoonTV opetti aikoinaan miten feidataan jono, niin mä voin opettaa kenelle vaan miljoona tapaa feidata kiimanen nainen.
On nyt aika helvetti sentään ihme jos ei enää mistään syty. En edes kattellu naisia eilen. Ja herranjumala aamulla ei edes panettanu. On se ny kumma. Kuitenkin heräsin yksin omasta sängystä. Pitääkö mun jumalauta käydä ostamassa Viagraa, jotta voin vetää edes vittu käteen!