IRC-Galleria

Oon kipee. Nyt viime torstaista asti. Ei oikeen jalatkaan kanna ja kurkku tuntuu santapaperilta. Nuhanen olo kauttaaltaan.

Tänään aamulla toimitukseen kertomaan et mulla on pää tyhjä ideoista. Hyödytön olo. Onneks ovesta sattu tulee toimittaja, joka ties, että Stadikka aukes tänään. Aloin sitte kaivamaan sitä.

Käytiin Stadikalla kuvaajan kanssa. Oli mun opisto-opettajan vanha tuttu. Kehu opettajaa tosi ahkeraks toimittajaks. Ei mikään ylläri. Juteltiin kuvauksesta. Eri koulukunnista. Toimittajan hommista yleensä. Kerroin Puusasta. Kuvaaja sano, ettei tunne henkilökohtasesti, mutta maineen tuntee. Kuulemma vaikee ihminen. Ihaks tosi, nauroin mielessäni. Heikura photoshoppaa tän kuvaajan mielestä liikaa. Tota lehtikuvaajien maailmaa ois hauska kaivaa. Siel on mielenkiintosia asioita pinnan alla.

Oltiin siellä Stadikalla joskus klo 12. Aurinko paisto. Kyselin parilta uimarilta joitain kommentteja. Jälkeenpäin muistiinpanojani selaillessa huomasin, etten ollyu kirjottanu juuri mitään. Ihan pari hassua kommenttia. Enemmänkin vaan yksittäisiä sanoja, ihmisten fiilareita. On siinä ihan käyttökamaa kyl, mut mikäli teen sen aukeeman jutun kahden viikon päästä, ni mun pitää siihen laittaa noin parinsadan merkin kommentit viideltä ihmiseltä ja siihen mä saatan kyl tarvita jo jotain äänityslaitetta. Ku on pakko laittaa suoraa sitaattia, ni niiden pitää sit kans olla oikein. En osaa vielä kirjottaa nopeesti samaa aikaa pitämällä katsekontaktia haastatellussa.

En ehtiny syömään. Toimituksessa soittelin liikuntavirastoon ja mietin kysymyksiä ja soittelin ja kytselin ja kirjasin muistiin. Joskus puol 4 viimenen puhelu. Ikävä kyllä ongelma oli siinä, että mitään juttua, mulla ei vielä ollu siinä vaiheessa kirjotettuna. Juttu tulee kuitenkin vasta keskiviikoks, mutta kuvittelin vielä aamulla, että mulla ois juttu valmiina jo tänään. Menkööt nuhan piikkiin.

Ja tänään oli lehdessä mun juttu epämääräsesti ripustettuna pääjutun yhteyteen. Katoin, et ois perkele pitäny jättää oma nimi pois. Se kuvakin, joka käytiin Alppilasta hakemassa oli saanu uutispäälliköltä uuden kuvatekstin ja se oli niin totaalisen vituillaan siihen kuvaan nähden. Se toimituksen kuvaajakin ihmetteli jutun kuvavalintaa. Ois nyt laittanu sen mun kuvatekstin. Siin ois ollu ideaa. Mut ihan sama. Joku mokas. Ikävä kyllä se näyttää toimituksessa varmaan mun mokalta. Kivaa. Tosin STT oli tehnyt uutisen siitä, mitä meidän lehdessä oli siinä jutussa lukenu.

Huomenna musiikin teoriakoe. Mul on heikko olo jo valmiiks, mut se koe vetää mielen maihin. Mä tiedän, etten läpäse sitä. Menen sinne nöyryyttämään itseäni ja en pidä siitä pätkääkään. Suorastaan vihaan sitä. XXXXXXX. Tänään vois yrittää opiskella noita musajuttuja mut vittu ei. Ei oo kivaa. Huomisesta tulee tuskaa. Ja mä tuotan pettymyksen itselleni ja muille. Se on ehkä pahinta.