Tänään tapahtui seuraavaa: minä olen tunnetusti laiska, mutta olin silti saanut työpisteestäni aikaiseksi hyvin suuren määrän roskaa. Kärryissä oli melkein kuutio multaisia kukkalevyjä, puhki vettyneitä pahveja ja kuihtuneita kukkasia, jotka lilluivat toissapäiväisessä kasteluvedessä. Olin tuuppaamassa tätä komeutta kohti roskalavaa, kun törmäsin työkaveriini, joka oli matkalla samaan suuntaan.
Minä: "Oisiks kiva ja veisit nääkin?"
Hän: "Joo."
(Kärry vaihtaa kuskia.)
Hän: "Kiitos."
KIITOS?! Kuinka automaattisesti voivat kohteliasuudet ihmiseltä tulla, kysympähän vaan.