IRC-Galleria

Kuten kuvista näkyy, katolisen saksalaisalueen tärkeä juhla eli karnevaalit pukkaavat päälle. Suomalaiset tuntevat kyseiset karkelot laskiaisena ja aihe juhlimiseen on paaston alkaminen. Toisin sanoen pääsiäiseen on aikaa 40 päivää. Aachenin naapurissa sijaitseva Köln on Saksan karnevaalikeskus. Juhlinta alkaa torstaina (Fettdonnerstag eli rasvatorstai :)) ja jatkuu maanantaihin (Rosenmontag). Aachenissa juhlinta keskittyy maanantaihin.

Juhlintaan valmistaudutaan hankkimalla sopiva asu, joita myydään paitsi nykyaikaisesti internetissä, myös erityisessä karnevaaliasutavaratalossa Hollanin puolella Heerlenissä. Kyseisten tahojen lisäksi useimmat tavaratalot ja jopa Lidl myyvät eritasoisia asusteita. Parhaimmat asut ovat aivan upeita, mutta ihmisten budjetti taitaa myös ylittää reippaasti kotoisan vapunvieton. Pikaisella laskennalla noin sadalla eurolla tavallisesta tallustajasta sukeutuu henkivartiokaartin jäsen, roomalainen senaattori tai vaikkapa hovineito.

Itse en viralliseen karnevaaliavaukseen ehtinyt (klo 11:11), mutta liityin iloisiin juhlijoihin iltapäivällä. Kölnin keskusta oli muuttunut tavallisesta kaupungista naamiaisasuisia ihmisiä viliseväksi kohtaamispaikaksi, jossa olut virtasi ja musiikki soi. Varsinkin päivällä paikalla oli runsaasti soittokuntia, jotka viihdyttivät ihmisiä perinteisellä karnevaalimusiikilla. Kyseinen musiikki on siis varsin humppa- ja marssipainotteista. Ihmiset lauloivat innoissaan mukana ja juhlistivat esitystä saksalaiseen tapaan tarttumalla toisiaa käsikynkästä ja huojumalla rivissä. Illalla musiikki muuttui levypainotteisemmaksi, tosin innokkaat harrastelijat viihdyttivät kansaa yömyöhään.

Palailimme yömyöhään junalla Aacheniin. Täpötäydessä junassa oli tunnelmaa, sillä samaan vaunuun oli eksynyt yksi orkesteri, jonka iloisen marssimusiikin tahdissa (ja luonnollisesti karnevaalilaulujen raikuessa) matka joutui ripeästi.

Otsikon tervehdykset voi vapaasti ja amatöörimäisesti kääntää "Aachenilaiset hurraa! Kölniläiset hurraa!". Ilmaisut ovat hyvin puhekielisiä ja murteellisia, toim. huom. Homma toimii siten, että juontaja (saksalaiset rakastavat kuria ja järjestystä, jos ei tullut jo selväksi) huutaa alkuosan ja kansanjoukko kiljahtaa Alaaf ojentaen samalla kätensä rempseään tervehdykseen.