Vähän vanhoja muistellen, mutta menköön.
Ensimmäisenä iltana Berliinissä kävimme vain rauhallisesti tutustumassa kaupungin yleisilmeeseen. Toisin sanoen kiertelimme ensin autolla hetken keskustaa ja sopivan parkkipaikan löydyttyä jalkauduimme. Parin tunnin tepastelun jälkeen hurautimme takaisin hostellille nauttimaan muutaman huurteisen.
Perjantaina suuntasimme reippaasti (ilmaiselle) opaskierrokselle, joka kesti 3,5 h. Ilma oli kauniin aurinkoinen ja opaskin puhui selkeää saksaa kuuluvalla äänellä. Kierroksen lopputuloksena vain joukkiomme alkoi muistuttaa keitettyjä rapuja, kun aurinkorasva unohtui. Loppupäivä taputeltiinkin sitten varovasti tuhtia aurinkosuojaa iholle... Muitakin Erasmuksia oli eksynyt Berliinin ja illanviettopaikaksi italialainen vahvistuksemme kävi tenttaamassa joltain norkoilevalta teiniltä kivan baarikadun itä-Berliinistä.
Lauantaina kävimme vielä mukavasti ilmastoidussa Holokausti-museossa jäähdyttelemässä. Siitä matka jatkuikin vähitellen kohti Dresdeniä. Matkan suurin huvi oli DDR-kerrostalojen bongailu :)
Dresdenissä majoituimme oikein kivaan ja siistiin hostelliin, joka sijaitsikin mukavasti paikallisella ravintolakadulla. Ruokaa siis sai aivan nurkan takaa. Vanha kaupunkikin oli kävelymatkan päässä. Illalla kävimme vielä ihailemassa nähtävyyksiä.
Sunnuntaina käväisimme vielä nopeasti vanhassa kaupungissa, mutta emme viitsineet jonottaa Frauenkircheen sisälle. Kebabin kautta lähdimme ajelemaan kohti Aachenia Tsekin rajan kautta.
Tsekin rajalle asti emme sitten ajaneetkaan, mutta kahvilla kävimme jossain pikkupaikassa. Samalla sai kuunnella jokseenkin mahdotonta paikallista murrettakin. Siitä sitten GPS:n temppuiluista huolimatta (Saksan kartastosta puuttui itä-Saksan itäosa...) pääsimme lopulta autobaanalle nauttimaan kunnon ruuhkista. Pisin ruuhka oli vaivaiset 16 km, kun tietöiden takia muutenkin ahtaassa ja ruuhkaisessa kohdassa toinen kaista oli onnettomuuden takia poikki. Perillä oltiin joskus kahdelta 12 tunnin matkan jälkeen.