IRC-Galleria

Pelasin korttini väärin. Eilen oli tentti, jossa koko linjalle oli laitettu väärän tentin kysymykset.
Lopputulos: Ei tehty tenttiä vaan mentiin baariin. Join kossua himassa. --> Toveri --> Soul
Kitchen --> joku pizzeria --> linjalaisen kämppä --> snagari

Linjalaisen kämpille tuli myöhemmin yks tyttö, joka lähti sieltä malliin ovet paukkuen, viimeisinä
sanoinaan "nyt riitti", joka oli osoitettu sekä mulle, että yhdelle toiselle jätkälle. Suoraan
sanottuna mietin siinä vaiheessa, että mitä olin tehny. Mietin sitä toki vieläkin. Se toinen jätkä
auko päätään yhestä aiheesta ja mä luulen, että se tyttö kuvitteli mun olevan samaa mieltä
sen jätkän kanssa. Ehkä. Kai. Jotain. Nyt myöhemmin ajatellen mun ois pitäny juosta sen tytön
perään. En voinu tajuta jotain tommosta. Idiootti. Hidas. Kanadalainen viski. Kossu.
Päärynämargarita.

Revin sen numeron myöhemmin illalla sen toisen linjalaisen jätkän antamasta paperilapusta ja
lähetin sille sitte kahden aikaan viestin nukkumaan mennessäni. Sen sanamuodot oli kohtuu
korrekteja. Ei kirjotusvirheitä. Oli harkintaa ennen lähettämistä. Silti en lähettäisi samanlaista
viestiä selvinpäin.

Tapasin sen tytön aamulla sanomatalossa. Menin sen luo ja se sano ettei haluu keskustella
mun kanssa. Mullehan ei tietenkään sanota ei. Tässä tuli sitte se lopullinen virhe. Mä jankkasin
ja jankkasin sitä asiaa et hei, missä vitussa mä oon ees mokannu. Mut ei. Sit multa pääs
semmosia hienoja letkautuksia, jotka ois ehkä voinu jättää sanomatta. Ei hostiileja, mutta
vähintäänkin outoja. Malliin: Mä piinaan sua seuraavat kymmenen vuotta tän asian kanssa.
Tervettä puhetta järkevältä miekkoselta. Kuunneltiin siinä sitte jotain vitun pukumiestä, joka
selitti jotain paskaa ja kirjotin sen puheen aikana sille tytölle viestin, jossa pyysin anteeksi
(mitä, sitä en tiedä) ja pyysin, että jos sillä on tilkkaakaan ymmärrystä, niin se voi valita ajan
ja paikan, missä se voi S E L I T T Ä Ä mulle, mitä oon tehny. Mun on vaikee puolustaa itseäni,
jos en tiedä ees mitä oon tehny perse sentään. Epätoivosta kuitenkin. Tästä päivästä lähtien
se tyttö ei pidä musta enää pätkääkään. Kivat puol vuotta tiedossa lehtilinjalla ens vuonna. Ja
tähän väliin tosiaan, että mä muistan kaiken eilisillalta. Kaiken.

Ja lopuksi yhteisöjen vaarallisuudesta. Tää menee sosiologian puolelle. Siellä Toverissa tentin
jälkeen pääs taas alkamaan semmonen hieno seläntakana paskanpuhuminen kaikessa
komeudessaan. Yks ihminen sanoo jotain, ja koska muut on samassa "jengissä", niin sit on
vaan pakko myötäillä ja "joo, se on niin vitun tyhmä" puheet paranee. Oletko koskaan itse
ollut samanlaisessa tilanteessa? Paskanpuhujien puolella perhaps? Onneksi olkoon. En pidä
sinusta. Ymmärrä se.

Yhteisöissä syntyy ryhmämielipiteitä, jotka voivat olla laidasta laitaan. Jos hyvässä ryhmässä
("jengissä") on kymmenen kaverusta, joista 9 tykkää nussia alle kymmenvuotiaita pikkulapsia,
niin se kymmenes "hyväksyy" sen. Vaikka olisi eri mieltä, niin suurella todennäköisyydellä se
pysyy vaiti. Siinä ryhmässä olo muokkaa niiden kaikkien ihmisten mielipiteitä tavalla, joka on
(saattaa olla) vaarallinen sen ryhmän ulkopuolella oleville ihmisille. Kivaa. Näin maailma toimii.