IRC-Galleria

Mul on huono kuulo. Kiitos siitä, oloni oli eilen miljoonakertaisesti huonompi kuin, mitä se olisi
ollut, jos olisin kuullut oikein erään asian. Yhden nimen. Koska nimi oli eri, ni menetys ei oo
oikeen minkäänlainen. Ihan mukava tyttö sekin oli. Lopetti siks, että sen paras frendi vaihto
koulua. Ei kukaan haluu jäädä yksin. Vaikka oiski mukana porukassa. Ja tää on spekulaatiota.
Yksin ihmisten keskellä on paha olla.

"En näet ole mikään tavallinen tuhrija,
vaan taiteilija etsimässä uhria.
Ja kun sen nään jään tuijottamaan seinää
ja näen siinä kuvia joita muut ei nää.
Tahdon tehdä nämä kauniit kuvat näkyviksi
ja siinä kai on suurin syy siihen miksi."

Muuten hyvä juttu, mut mä en osaa piirtää. Enkä välttämättä halua tehdä kaikkia "kauniita
kuviani" näkyviksi. Ne kuvat (eli ajatukset, ideat, oivallukset, toiveet) on jossain paljon
syvemmällä. Niitä ei nää arkisessa elämässä. Ne on oikeasti olemassa, mutta pitää osata vaan
katsoa oikein. Katsoessa jotain tärkeää ihmistä, josta välittää hurjasti, sen näkee helposti.

En oo menossa musiikin teoriatunnille. Läksyt tekemättä, muuta duunia ja oikeesti mä en
pysty.