IRC-Galleria

Menin vierailulle pitkäaikaisimman ystäväni ja sen tyttöystävän kämpille. Kämppä vaan on ihan väärä sana. Se on koti.

Pitkästä aikaa se mun kaveri istutti mut tietokoneensa ääreen ja käynnisti sieltä Tapan Kaikki -pelin, jota meillä oli tapana pelailla aikoinaan. Sen tyttö hymyili ja anto "poikien" leikkiä. Join brandya. Kaveri olutta. Tyttö viiniä. Katottiin elokuvaa, jossa oli "tää Jack Baueri", ja se oli pukeutunu siinä leffassa Neumanniks. Ihan yks yhteen tyylin suhteen. Sutherlandin ite ohjaama filkka, jossa se esitti sekopääpahista. Se oli tylsä. Ei katottu loppuun.

Kaverilla oli paljon vanhoja valokuvia. Ihan päiväkodista asti. Näin kuvan mun yhdestä kaverista, jota en oo tavannu varmaan yli viiteen vuoteen. Haluisin ehkä tavata sen vielä joskus. Se oli ala-astekaveri. Jokaisessa kuvassa sillä mun kaverilla oli semmonen kiltti ja sulonen pikkupojanhymy. Harmittelin sille tytölle, kuinka surullista on, että se ei koskaan ehtiny nähdä sitä pikkukaveria. Se sano ettei huolta. Se jätkä on kuulemma vieläkin joskus semmonen "sulonen".

-Tähän kohtaan en kirjota sitä, mitä piti. Joku raja. Historia on mennyttä aikaa.

Sinne tuli myöhemmin yks tyyppi lisää. Just se sankari, joka saa niitä oikeesti hyviä vaikutteita näiden kahden seurasta. Keskusteltiin homoista ja naisista. "Mistä saa sun mielestä helposti pillua?" --> "No varmaan paikasta, jossa on naisia, jotka haluu munaa." Sen takia ei mennä pikkutyttöbaareihin. Ne ei yleensä tiedä mitä ne haluu. Paaaaaaaitsi tietysti jos on pelimies ja omaa tipan manipulointitaitoja. Mut siihen mä en ala. Tai sit saa olla aika erikoistapaus. Semmonen maailman hotein perse tj. Eli ei kuitenkaan.

Oon sen verran eksyny baareihin jollain tyttöporukalla, jossa ne tytöt menee sinne baariin hakemaan sitä munaa, että siinä on oppinut ehkä parhaiten näkemään, että miltä näyttää tyttö, joka haluu. Mut myös sen, että tytöt on yksilöitä ja ei sitä aina nää naamasta. Kas kummaa. Ylläri. Paskaa paskaa paskaa. Helposti saa seuraa kun on liikkeellä sekä mies että naisseurassa. Parhaimmillaan siinä voi sit aina jeesaa toista. Oon mä skannannu jätkiä joskus parille tytölle. Antaa olla. Se oli tylsä keskustelunaihe.

Kulutettiin aikaa rauhallisissa ja lämpimissä tunnelmissa ja tuttu soittaa, et "tuu tänne". Voi helvetti mä niin RRRRRakastan sitä, että mulle ilmotetaan yöllä, et nyt tänne. Lupasin katsoa asiaa. "Ois kiva jos oisit täällä." Ja kenen mielestä? Halusin kuitenkin mennä sinne. En tiedä miks. Harmi vaan etten ois halunnu lähteä pois sieltä, missä jo olin. Kerroin tunteistani, että ei oo kivaa ku tuntuu, et repee vaan joka suuntaan. Mun ystävä otti mua kädestä ja sano, että "kyllä sä voit lähteä". "Oli kiva ku kävit." Se otti sen letkeesti vastaan. Näin, että se tarkotti sitä. Kun näkee jotain ihmistä miljoona tuntia päivässä yli 15 vuotta, ni sitä ei enää tartte sanoa asioita ääneen. Ne ajatukset näkee suoraan silmistä. Tuli helpottunut olo. Se tyttö katteli mua vähän surullisella ilmeellä. "En mä nyt tietenkään haluis, että sä lähdet, mutta en mä voi sua täälläkään pitää. Haluun silti vaan, että sulla on hauskaa." Oli pakko sanoa, etten haluis lähteä, mut haluun silti näkemään näitä toisiakin ihmisiä. "Mee", se sano lopulta. Vielä eteisessä se halas mua ja sano, että oon aina tervetullut kylään. Siel oli helppo olla.

Kadulla oli ihan väärä olo lähteä klubittamaan. Kohautin hartioita ja rakensin itselleni semmosen viinaa, naisia ja lisää samaa kamaa -fiiliksen. Kusetinko sitte jo itseäni, ni en tiedä. Oli mulla loppuillastakin silti oikeeta hauskaa.

Club Volume. Oli varmasti tyhjin mesta sinä lauantai-iltana koko Helsingissä. Premi oli kuningasmesta verrattuna tohon. Osa kavereista halus pois, mutta kaks tyttöä halus jäädä. Mietin jo, että perhana jos se toinen ei tuntis mua, ni voisin yrittää kääntää sen pään. Jätkätuttu huomautti, että "et sä kyllä sen päätä käännä". Mietin hetken. Se oli aika oikeessa. Siihen on vaikee vaikuttaa mun menetelmillä. Ois ehkä pitäny koittaa sitä toista tyttöä. Mut perse, se oli sitte jostain niin kaukaa, että sen mielestä se paikka oli hyvä mesta. Jos oisin kehdannu, ni oisin takonu päätäni siihen pöytään.

Ei auttanu muu, ku muuttaa omaa mieltä. Se onnistu helposti. Jos on 'bout paikassa ku paikassa, ni siitä voi TEHDÄ hyvän mestan jos on siellä hyvällä porukalla ja avoimella mielellä. Jäädään vaan. "Tääl on hauskaa", ajattelin. Ja tiesin, etten valehdellu itselleni.

Yks jätkä lähti, kun se ei kestäny. Toisella oli taas muut asiat mielessä ja sekin halus pois. Mulle selvis, että se toinen tyttö ei juonu. Kilahdin. Mitä persettä, ei voi olla!?! Katoin hetken sitä tilannetta ja tarjosin muille pöydässä oleville sex on the beachit ja sanoin sille tytölle, et "no en sit hakenu sulle, ku et juo". Vitun daiju kusipää! Jos siitä on alle 24 tuntia kun juttelen hyvälle kaverille siitä, kuinka pitäis tehdä enemmän asioita selvinpäin, ni tää veto ja ajatusmaailma ei tukenu sitä teemaa.

Toinen tyttö poltti. Mä en ollu ottanu vastaan röökiä kaverini luona aikasemmin illan aikana, vaikka oli tarjottu. Tällä kertaa vein tältä tytöltä röökin sormista, käänsin sen ympäri, tungin huulieni väliin, imaisin, puhalsin savua ja sanoin, että "eiks ois parempi lopettaa toi tupakointi". Klassikko. Mut. --> Ei mitään vaikutusta. Ylläri. (At least I tried.) Tein saman toisenkin kerran. Siinä samalla koitin saada sitä lopettamaan nyt kun se on Helsingissä seuraavat 6 viikkoa. Ois tuliaisina himaan mennessä puhtaat keuhkot. --> Ei. (Vähän niinq Maija!!!) No niin.

Jäin sinne lopulta niiden kahden tytön kanssa. Ne meni tanssimaan. Olin tanssinu edellisenä iltana ja halusin nytkin. Mietin vaan, että millä mä pystyn tanssimaan vaan sen tanssimisen takia jos joraan kahden nätin tytön kanssa. (Joista toinen on selvinpäin!) Noh. Päätin sit mennä kuitenkin. Päädyin vaan pidättelemään itseäni ihan perkeleellisesti. Helvetin häiritsevää joraa, ku joku on selvä. Näkökyky hahmottaa niin paljon paremmin kaiken. Ei baareissa oo yleensä selvinpäin juuri mitään kaunista katseltavaa. (Ja kuka mua nyt selvinpäin kestäis hyi helvetti sentään!)

Mut jotain sillä tytöllä kuitenkin oli. Jos se voi tanssia selvinpäin juopuneessa seurassa ja olla välittämättä... Ajatus katkes... Olla välittämättä mistä? Mä en pystyis menemään tanssilattialle selvinpäin. Yleensä kavereidenkin kanssa, oon aika myöhään tanssilattialla. Tankkaan aika usein reilusti ensin. Vaikka oon kyllä huomannu sen, että joraaminen on vaan niin paljon helpompaa, ku ei oo hirveessä tuubassa. Pakko kadehtia. Oishan se helvetin kivaa jos noin. Ois pitäny luottaa siihen, kun tuttu tyttö sano kerran, että elämän tarkotus on tanssia. Ois pitäny mennä jonnekki tanssikursseille. Nyt oon liian vanha. (VITUT VITUT VITUT!!! TEKOSYITÄ!!!)

-Ja tästä pois yks incidentti.

Lähdettiin kai joskus ennen kahta. Vika biisi oli paras. Antti Tuiskun levoton tuhkimo remix -zipale. Vasta sitten annoin itseni vähän rentoutua siellä tanssilattialla. Just hyvää kamaa ja sit pois ääääääh. En osta sen levyä, mut se on hyvä tanssibiisi.

Tytöillä oli iso kiire junaan. Mitä tekee Meske? No se kaivaa lompakosta 15€ ja tunkee sitä tytöille käteen, et menkää taksilla. (Mun on turha kirjottaa tähän sitä, kuinka tyhmää.) Kun kohteliaasti kieltäydytään, niin oon tunkemassa niitä rahoja sen tytön kaulahuiviin. (Niin.) Ei ei kelpaa mulle vissiin vastaukseks. Lopulta silmille pläjähtää ajatus, että viskon ne rahat vittuun, eli kadulle ja toteen, et "jos ette haluu, ni en mä näillä mitään tee. Päätin, et nää kuuluu menoerään." Ja raksutus aivoissa. (Jee! Mulla jopa on semmoset jäljellä.) Peruin sen ajatuksen. Rahat takas taskuun. --> Hölkättiin Rautikselle.

Rautiksella tytöt osti nopeesti liput ja ehti junaan. Toivotin pikasesti hyvät yöt ja ne kauniit unet. Sit tajuan seisovani sillä samalla radanpätkällä, jossa viimeks menin paloiks yksin kotiin mennessäni. No eipä ollu muutakaan vaihtoehtoa. Just ennen siltaa, eli ihan samassa kohdassa ku viimeks tuli vaan epätoivonen fiilis. Aika varottamatta. Mitä vittua? Taas? "Pysy kasassa, pysy kasassa." Parin sekunnin kuluttua päädyn ohjaamaan oman ajattelun ihan eri asioihin ja homma ohi. Pidän kiinni jostain ihan turhasta ajatuksesta, mut parempi niin. Pääsin nukkumaan ihan turvallisesti omaan sänkyyn. Ilta oli onnistunut.

"Moi, tuutko meille juomaan viinaa?" --> Parin sekunnin harkinta-aika --> Vastaus: "Joo. Anna mulle puol tuntia ja tuun sinne."

There goes my peaceful sunday.

Voi vittu ihan oikeesti.

Tässä maailmassa on yks tai kaks tyttöä, jolle oon sanonu, et multa voi pyytää mitä vaan. Ne ei oo onneks pyytäny. Katotaan sit ku ne soittaa kymmenen vuoden päästä, et voitko lainata pari tonnia.

Faija sai tekstiviestin Rakel Liekiltä. Jee. Oon vitun hot. Joojoo. Mitä vitun väliä? Se tekee töitä.

Vähän vaikee antaa itsensä rakastua keheenkään, koska joutuisin luopumaan kaikesta XXXXXXXX ja XXXXXXXX.

Ei oo tylsää. Ei missään nimessä.

Mä kuvittelin löytäväni itseni himasta viimeistään kello kolme ja sitä ennen istuneeni jossain rauhallisessa istumamestassa nieleskelemässä huurteisia. Tai lisäks paria rommikolaa. MUTTA, löysin itseni Onnelasta ja pääsin himaan klo 5 aamulla. Jeepäjee.

Oli perjantai, mutta en oo nähny Ilolaa niin tyhjillään puol yhdeltä. Tanssilattialla oli tilaa ja baarin toisessa osassa oli vielä vapaita pöytiä, joiden päällä tanssia. Ja lisäks niillä pöydillä tanssi myös reilusti jätkiä.

Olin jonkun verran muita jäljessä juomisessani. Oltiin alotettu Baarista ja siellä oli mahdollisesti jopa HETERO baarimikko. Salmarit naamaan ja tuoppi. Muut oli istunu siellä jo noin 2 tuntia. Käytiin yhden jätkän kämpillä ja se matka makso mulle kaks bussilippua. Kallis olut. Mut ihan sama. Onnela. Kuvittelin tuhlanneeni illan aikana 60€, mutta siitä 15€ pois, koska maksoin yhdelle kiskurille jostain mikkiständeistä ja piuhoista. On se hyvä, että saan 60€ kuussa.

Tein Onnelassa huomioita. Yks tummahipiäinen jätkä yritti estää ihan reilusti semmosta pientä catfightia tanssilattialla. Seisoin itse parvella ja katselin. Ja katselin myös sitä kun poke seisoo mun vieressä ja kattelee kyllästyneen näkösenä sitä samaa tilannetta. Se katteli sitä tapahtumaa hetken aikaa ja haki sen jälkeen lasin vettä tiskiltä. Flirttaili samalla baarineidin kanssa. Ei oo flaikka jos ei tuu verta. Tosin mullekin on opetettu se, että tappeleviin naisiin EI OLE KIVA KOSKEA. Niillä on ihan ihmeelliset nivelet, kun ei edes lukko-otteet toimi. Tj. En tee niitä hommia. En.

Tajusin taas tunnin tissien bongauksen jälkeen, että kun menee 'bout minne tahansa hottiin yökerhoon, niin ensimmäinen asia, jonka mies bongaa paikan päältä on 99D:t ja minihameet. Se vaan menee niin. Useimmilla jätkillä. Parisuhde jarruttaa vähän. Tai sen pitäis. Ois paree ainaki. Parisuhteet onkin jees siitä, et noista asioita voi toki keskustella.

Se mikä tossa hommassa on vittumaista, on se, että ne kaikki kivat tytöt jää huomaamatta. Sokeilla on jotain, mitä ei näkevillä ole. Clear vision.

Mä näin siellä Heinolassa eilen elämäni upeimman perseen. Se aasialaischicksi oli sen näkönen, että mä en osaa enää kuvailla sitä. Kaveri huomautti, että se saatto olla maksettu tanssija. Osas se sitä peräänsä toki heiluttaa. Ja oli sillä jätkä, joka osas kanssa. Maksettu pari? Ammattilaisia? Mitä vittua? Soittakaa Sedulle! Musta pitäis tulla toimittaja, mä haluun tietää.

Mut se perseeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Se oli semmonen, etten pääse siitä näystä ikinä eroon. Jumatsuikales SAATANA! Se tyttö oli silkkaa pornoa, vaikka sillä oli vaatteet päällä. Tai oli sillä "jonku verran vaatteita" päällä. Huhhuh...

Mä menin itse joraamaan vasta myöhemmin illalla. Mulla oli paljon hauskempaa vittuilla sieltä parvelta tanssilattialla oleville kavereille. Oli toki sitten hauskaa heiluttaa persettä jätkien kanssa, koska kun mä en ole "yrittämässä mitään", niin voin keskittyä ihan vaan siihen perseen heiluttamiseen. Joraamista vaan joraamisen ilon takia. Tj.

Jossain vaiheessa iltaa yks mun takana tanssilattialla oleva chicksi taputti mua perseelle. Tsekkasin sen. Ihan hyvännäkönen. Joras tyttökaverinsa kanssa, joka ihan kiva kanssa. Mut, koska oon Meske, niin loin siihen semmosen "ei tänä iltana" -katseen. "Ei ne oo kiinnostunu", satuin kuulemaan kun se toinen "kuiskas" sille toiselle. Tosin se saatto myös olla "se", eikä "ne". Et jos mä nyt pilasin kaveritteni mahkut, ni voi kyynel. Toooosi iso kyynel. Yhyy. Oisinhan mä tietysti voinu sanoa sille tytölle, että "älä sekaannu tähän sekopäähän". "Panisin sun broidias, jos se ois yhtä hyvännäkönen ku sä." Tj. Joo. Mä en kuitenkaan käytä noita "parhaita" ihan joka paikassa. Onneks.

Ne viimeset reilu puoltuntia oli semmosta jumitusta, et koska lähetään? Tai ainaki mulla ja yhellä kaverilla. Lievä väsymys. Lähdettiin ennen valomerkin ruuhkia. Paria minsaa vaille silti. Kävelin sen yhden frendin kanssa himaan. Käytiin Karhupuiston grillillä. Oli pitkästä aikaa helvetin hyvä grillisafka. Iso annoski. Ja kaikki mausteet tosi jees. Ainuut persehomma oli se, että kädet jääty. Cold, さむい, kalt, suomeksi vitullisen kylmä. (Jos ei näy --> Lataa tuki japsitekstille huora!)

Oli mukavaa kävellä himaan jonku kanssa. Pääkin toimi, eikä hajonnu. Puhuttiin kaverin kanssa siitä, kuinka ei tavata tarpeeks usein selvinpäin. Tai pikemminkin tehdä mitään, missä ei olis alkoholilla suurta osuutta asiassa. Tässä maailmassa on kuitenkin miljoonabiljoonaa asiaa, jota voi tehdä. Eiks joskus jotain ees? Mäkin istun päivät pitkät himassa koneella tai ehkä luen tai kirjotan tai harvoin soitan. Vois nähdä ihmisiä edes helvetti sentään viikonloppuna sillon kun aurinko on korkeella, eikä laskenu. Jos joku keksii jonku selvän idean joskus, ni vittu I'm down. Call me.

Kaverit lähtee Baariin. Damn. Ei jaksais. Mut silti. Kai sitä vois. Hauskaa siel on kuitenkin.

En pysty vissiin enää samoihin suorituksiin kuin ennen. Laulaminen on ehkä helpompaa, mutta se ei oo enää yhtään... no vittu... hyvää vaikka. Tasapaksua ja tylsää. Ja mun ääniala on kuitenkin sen verran mielenkiintonen, että en pysty laulamaan edes Take Thatin Patiencea G-mollista vaan joudun transponoimaan sen vähintään homo-olliin. Ja siinä huomaa ehkä pienen eron, että ne jätkät on kuitenkin laulanu vuosikymmeniä. Jos joku väittää joskus, että ne jätkät ei osaa sjungaa, ni voi suksia vittuun, koska EI TIEDÄ ELOKUVISTA MITÄÄN!

Meatloaf oli kova laulaja. Ehkä on vieläkin en tiedä. Se veti aina tunteella. Siihen maailman aikaan, ku se alotti, se oli jotain "erilaista". Sen tuotanto siis. Nojaa aika paljon teatraalisuuteen. Mut pidän. Sen ääniala on taas sitä kamaa, että mun on ihan turha edes kuvitella laulavani sen biisejä.

Yks tapa saada jotain tehtyä tolle äänelle on juoda sitä viinaa sen verran, et on kostee kurkku. Sen jälkeen voi alkaa sitoasanojayhteensilleen,ettäniistäjääalkujaloppukirjaimiapois. Sanotaan sitä vaikka Shane-efektiks. Sillä saa välillä kaikkee hauskaa aikaan.

Käytin taas vähän aikaa sitten tekosyytä "mä saan palkkaa siitä, jos laulan jossain". Fiksu veto. Tosin taisin kyllä ampua sen ajatuksen ihan itse saman tien alas. Viimeks kun käytin tota tekosyytä, ni mulle tarjottiin kymmentä senttiä ja noin puolen tunnin päästä vedettiin kuitenkin yhdessä porukalla kovaa ja korkeelta. Teatterilaisia. Helposti lähetyttävää ja rentoa porukkaa. Paha mennä sanomaan vastaan semmosille ihmisille.

Hipheeeei, nyt on viikonloppu!!!

Miks mulla on kännykässä jotain tekstiviestejä, joista en tiedä mitään?

Tuli postissa uus Diners Clubin luottokortti. Koska mennään bileemään!?! Koska mennään bileemään!?! Koska mennään bileemään!?!

Vai käviskö vaan ostamassa purjeveneen ja urheiluauton?

Ja joo. En pidä tota missään mukana koskaan. Turvallisuussyistä.

Juurikaan. Eli paloja.

Kävi just niin, että en ollu kuvitellu, et lähden mihinkään ja olin ihan valmistautumattomassa kunnossa. Sit viesti, et tänne nyt. Kirosin ja meni reilu puoltoista tuntia, että pääsin ovesta ulos.

Päädyin myöhään opistolaiseni kämpille ja avasin pullon brandya. Helppoa juotavaa. Ja sitä meni sit myös. Pari tuttua ja niiden tuttuja. Kaks tyttöä lähti kotiin. Ketutti. Katoin sen toisen persettä ku se poistu ovesta ulos. Arvottiin, että minne mennään. Päädyttiin ratkaisussa Aleen. Ei muuten paha mesta tollakaan porukalla. Oli kivaa. Ja halpaa. Tosi halpaa. Mut siinä vaiheessa kun oltiin lähdössä, niin yks tytöistä oli vetänyt jo ulkovaatteet päälle, mutta meni makaamaan siihen kämpän sängylle. Se laitto simmut kiinni ja kädet tyynyks pään alle. Se oli uskomattoman sulosen näkönen. Katoin, että tossa on kuva. Mulla oli toki mun digikamera mukana, mutten keksiny tai ehtiny ottaa sitä esille. Sitä tyttöä ois voinu katsella koko loppuelämänsä. Tj.

Mentiin metrolla keskustaan. En muista koska olisin viimeksi käyttänyt metroa bilekyytinä. Ha'sama. Ale oli aika tyhjä kun päästiin sinne. Tai ainakin tanssilattia. Ei haitannut. Oli kivaa. Tytöt kävi tanssimassa kun tuli "hittibiisejä". Aika samanlaista kamaa ku Städärissä parhaimmillaan. Eli helvetin hienoo. Oikeesti. Me like very much. Uga uga. Ois vielä tullu Shangain valot.

Raptori soi ainakin kerran illassa Alessa. Aina. Tuli paljon muutakin kamaa, jonka tahtiin oisin halunnu tanssia, mutten käynyt tanssilattialla kertaakaan. Tyhmä veto. Sanoin yhdelle tytölle, etten viitti mennä joraamaan sen kanssa, koska viimeks kun tein niin, ni vedin tyhmiä vetoja. Hyvällä bodylanguagella voi helposti viestittää, että haluisin panna sua. Se ei välttis oo se viesti, jota pitäis sille tytölle sanoa. Harmi, että mun alapää ajattelee aina omia.

Btw, mitä saa kun yhdistää viattomuuden ja viinan? --> Helpon panon.

Ja heheei! Ysiykkösiäkin saa jo laittaa. (Joojoo, en koske edes 17-vuotiaisiin.)

Oon ilonen, että tein seuraavan vaan kerran: Kaadoin pöydän, sirpaloin lasit ja kastelin seurueen. Vitutti se silti. --> Tiskillä: "Moi tuutko siivoomaan kun säädän. Ja viis salmaria kitoooos."

En tiedä miten se nyt meni, että tarjosinko jotain vai mitä, mutta hain yhdelle tytölle tuplan. Valkovenäläinen. Vitun idiootti. Kossubattery on tuplana ihan ok, koska se on vielä juotava sellasena, mut eiköhän se tupla vv ollu vaan tyhmä veto. Ja miks? Miks? Mä vedin mun käytöskoodini jostain vuosilta 2002-2004. Sillon tyttöjen juottaminen oli just se juttu. Mitä vittua nyt? Haluunko kantaa porukkaa kotiin? Pilluko mielessä häh? Ei.

Koitin vielä saada sitä samaa tyttöä jäämään myöhempään, ku sen piti lähtee klo jotain. "Mitäs jos sovittais näin, että hankin sulle kyydin mihin haluut, monelta haluut?" No joo. Se olis maksanu niin sanotusti vitusti, ehkä. Ja millä vitun keinoilla häh? Tai oli mulla suunnitelma. Mut se oli vaan tyhmä. "Mitä sä tästä hyödyt?", tyttö tajus kuitenki kysyä. Oisko pitäny vaan sanoa, et "No mä ajattelin, et saisin"? Eiiiiii välttämättä. Ja suoraan sanottuna mä en tiedä mitkä mun motiivit oli. Luultavasti viina.

Btw, Alen salmarit on 18-volttisia. Kysyin. Ja siel on aina sama dj. Kysyin. Ja kysyin jotain muuta varmaan kans. En tajunnu mitään. Uus baarimikko. Tai ainakin mulle uus. Siel oli kivaa, ku ei ollu ryysistä.

Koska me lähdettiin, niin siitä ei mulla ole tietoa. Mä en edes muista sanoinko hyviä öitä niille ihmisille. Vai lähinkö mä vaan menee? Vai jäinkö? Ei tiedä. Aamullakin oli valot huoneessa päällä ja pipo tyynynä. Kokouspaperit tallottuna paskasiks. Hyvähyvä.

Matkalla kotiin tuli tilanne, jossa oli jo pakko epäillä omaa mielenterveyttä. Yhtäkkiä vaan ihan paskana. Sitä vähän jännitti hissin peilistä huomatessaan, että poskilla lepää jääkristalleja.

Lähden samaa aikaa kahden tytön kanssa baarista. Toinen lähtee eri suuntaan kuin minä. Jatkan toisen kanssa kävelyä. Olen vahvassa laitamyötäisessä ja tytöstä voi sanoa samaa.

Se tyttö on kaunis. "Aika herkku", ajattelen. Se on tuttu. Ihminen, jota näen monta kertaa viikossa. Joku, johon ei voi koskea vain kerran ilman, että vaikeuttaa monia asioita. Koko illan ajan olen paljastanut itsestäni asioita, joista olisi pitänyt vaieta. En kuitenkaan liikaa.

Se on sinkku. Varon, mitä sanon ja kysyn lapsellisesti, että miksi. "En vaan oo tavannu sitä oikeeta", se vastaa. Ympäripyöreä vastaus. Juuri mitä odotin. Mielessäni ei oikeastaan ole mitään asiaa, josta haluaisin sen kanssa keskustella. En ainakaan keksi mitään.

Taka-ajatukset puskevat jostain takaraivosta ja mietin, että jos nyt vaihtaisin lähestymiskeinoa ja pelaisin hetken. Jättäisin kääntymättä kotiini seuraavasta risteyksestä. Jossain pään ja alavartalon paikkeilla pyörii ajatus siitä, kuinka haluaisin työntyä sisään muualtakin kuin sen tytön kotiovesta. Jos vain olisi pelannut korttinsa aikaisemmin oikein. Eri lähestymistapa. Tämä tyttö. Ei toimi se tapa, että hakee sen tanssilattialta ja iskee munan suuhun. Jotain herkempää. Olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin. Pienillä peliliikkeillä homma kotiin.

Ei, ei ja ei. Joko omatunto tai joku sekalainen ääni kuiskaa jostain pimeästä. Pidän suuni kiinni ja katselen sitä tyttöä. Ei vaan voi. Ei tätä tyttöä. Eikä tässä kunnossa. Olin jo tarpeeksi varomaton aikaisemmin illalla.

Tulemme risteykseen. "Mä lähden tästä kotiin", sanon. "No, hyvää yötä sit", tyttö vastaa. Sen täyteläiset huulet on pienellä pakkasellakin sen verran viehättävät, että huokaisen. Käännyn ja jatkan matkaa omaan suuntaani. Päädyn vielä vilkaisemaan taakseni. Näen tytön profiilin häviävän pimeyteen. Pettymys ja voitontunne samaan aikaan. Aamulla vituttaa ja pakko lohduttautua sillä, että päivä on näin varmasti helpompi.

Oli hyvin pienestä kiinni, etten nauttinut kahviani maustettuna. Ei välttis Swengiin. Puusa opetti pari temppua lisää Indesignilla. Kaikkee kivaa. Multa palaa käämi jos saan soiton keskellä yötä, et nyt bilee. Sit en enää ehdi. Oon sen verran kuolleessa kunnossa, että menis vuos saada itsensä siihen kuntoon, että pääsee ovesta ulos. Ja tuplasti jos oisin humalassa.