Kun väsää pari 12 tuntista työpäivää putkeen muutaman tunnin yöunilla ja ajaa sitten n. 200km ja saapuu turkuun vain lähteäkseen tampereelle seuraavana aamuna kera kollegan ja kameroiden ni tuntuu siltä, että aivot nukkuu. Sit keho vaan niinku on tässä ja säätää kaikkee ja valmistelee huomista. Mut ihan niinku mä en ois oikeesti tässä.