IRC-Galleria

Näinä Elokapinan ja kaikenlaisen muunkin kapinan päivinä ajattelin kirjoittaa muutaman ajatuksen aktivismista.

Olen ehdottomasti sen kannalla että sukupolveni tulisi jättää seuraaville sukupolville elinkelpoinen planeetta. Tämän totean heti aluksi, ettei kukaan ajattelisi että olisin välinpitämätön ympäristön tilan suhteen.

Olen pohtinut että kuinkahan moni näistä Elokapinan aktivisteista tietää minkä asian puolesta he osoittavat mieltään? Nythän syy viimeisimmissä mielenosoituksissa on ollut kapinointi ympäristölle haitallisia tukia vastaan, mutta sanotaan nyt että jos jokin luontoaktivisti olisi barrikadeilla metsien hakkuita vastaan, niin tietääkö hän lopulta miksi vastustaa metsien hakkuuta?

Eräs typerimmistä kommenteista mihin olen törmännyt näiden luontoaktivistien kohdalla on se, että puut vapauttaisivat hakkuuhetkellä kaiken imemänsä hiilidioksidin. Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. Kuinkahan moni on tälle kyseiselle aktivistille opettanut tällaista ja kuinka monelle hän tulee tämän valheellisen tiedon levittämään?
Metsien hakkuun suhteen totean että metsä on sitä tehokkaampi hiilinielu mitä tehokkaammin sitä hoidetaan. Tästä olen puhunut ennenkin esimerkiksi tällä videolla.
https://www.youtube.com/watch?v=WstHGzC9pkI

Puukuutio sisältää keskimäärin 200 kg hiiltä (750 kg hiilidioksidia). Tämä on siis sitoutunut puuhun jolloin esimerkiksi keskiverto suomalainen puutalo sisältää noin 25 tonnia hiilidioksidia. Hiili siis pysyy ”nieltynä” puutuotteessa niin kauan kuin puutuote pysyy kunnossa.
Lisäksi vielä kun metsää hoidetaan siten että leikatun sadon tilalle istutetaan uutta puuta niin nämä nuoret puut imevät hiiltä tehokkaammin kuin vanhat puut. Vanha puu vapauttaa lahotessaan kaiken imemänsä hiilidioksidin takaisin ilmakehään.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tarvitaan myös luonnontilaisia metsiä siksi että näissä metsissä syntyy ja elää lajeja joita ei talousmetsissä ole. Mutta koko Suomea ei voi peittää pelkästään luonnontilaisilla metsillä koska myös talousmetsiä tarvitaan hiilinieluina.

Moniko aktivisti on keskustellut näistä asioista yliopisto-oppineen metsäasiantuntijan kanssa? Veikkaan että ei kovinkaan moni.

Kapinointi on ominaista nuorille ja se kuuluu heidän luonnolliseen kehitysprosessiinsa. Mutta olisi kaiken järjen nimissä hyvä tietää miksi kapinoi. On meidän vanhempien vastuulla antaa nuorille oikeaa tietoa, jotta heidän mielenosoituksensa ei pohjautuisi valheelliseen oppiin.

Toinen asia mikä luontoaktivismissa pistää silmään on tekopyhyys. Tähän törmää usein.
The Guardian uutisoi hiljattain että Googlen kasvihuonekaasujen päästöt ovat kasvaneet viidessä vuodessa liki 50 prosenttiyksikköä tekoälyn tarvitseman datan ylläpidon vuoksi. Kuinka moni meistä hyödyntää tekoälyä?
(https://www.theguardian.com/technology/article/2024/jul/02/google-ai-emissions)
Ja kuinka monella meistä on älypuhelin? Nämä puhelimet käyttävät litiumioniakkuja energianlähteenään. Litiumin kaivaminen vaatii suuria määriä vettä, mikä voi johtaa vesivarojen ehtymiseen ja paikallisten ekosysteemien häiriöihin. Tämä on erityisen ongelmallista alueilla, joilla vettä on muutenkin niukasti.
Litiumioniakuissa tarvitaan myös kobolttia ja nikkeliä. Niiden louhinta voi aiheuttaa merkittäviä ympäristöongelmia, kuten maaperän ja veden saastumista. Älypuhelinten ja niiden komponenttien valmistus vaatii paljon energiaa ja resursseja, mikä johtaa kasvihuonekaasupäästöihin ja muihin saasteisiin.

Ja sitten kun tehdään lentomatkoja (joita kyllä itsekin teen) maksetaan kompensaatiomaksu ja pyhitetään omatunto. Mutta tuo kompensaatiomaksu ei taio lentokoneesta päästötöntä, joten parempi olisi olla lentämättä.

On hyvä muistaa että kaikki kuluttaminen kuormittaa luontoa jollakin tavalla. Läheisiään ei voi tuomita eikä lihaa syöviä kavereitaan haukkua murhaajiksi kun omakin toiminta kuormittaa luontoa. Paras luonnonsuojelija on kuollut luonnonsuojelija. Kaduilla meuhkaaminen ja läheisilleen huutaminen on mielestäni todella tekopyhää.
Ympäristönsuojelijoiden tulisi hillitä itsensä tällaisesta toiminnasta ja keskittyä omaan toimintaansa. Lisäksi nuorille aktivisteille voisi opettaa faktoihin pohjautuvaa tietoa, että he osaavat olla barrikadeilla oikeista syistä.

Kaikkien tulee kantaa kortensa kekoon, että saamme rakennettua teknologioita joilla ympäristöystävällistä energiaa voidaan tuottaa tehokkaammin. Aikaa olisi varmasti parempi kuluttaa tällaisten asioiden opiskelun äärellä eikä kadulla maaten.

Jos haluaa osoittaa mieltään – koskee se sitten taloutta, luontoa, rasismia tai mitä vaan – tulee faktojen olla kunnossa. Parasta olisi keskustella niistä yliopisto-oppineiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Näin tietää miksi kapinoi silloin kun kapinoi ja barrikadeilla hyppiminen pohjautuu faktoihin eikä huhuihin.
Näin osataan myös perustella poliitikoille miksi mielenosoitus on tarpeellinen ja mitä päätöksiä siitä tulisi seurata, jolloin toiminta on tehokasta eikä pelkkää kapinoinnin vuoksi kapinointia.