IRC-Galleria

Huom. Jos olet saanut jaetun linkin tekstiin ”Pöpökammoisten paratiisi”, tai ”Sammakon kattila”, Scrollaa alaspäin. Tämä on vain vuosikooste.

Tänä vuonna (ja viime vuonna) on puhuttu paljon vastuullisuudesta. Mitä on vastuullisuus? Mitä se ihan oikeasti on?
Se on sitä, että huolehtii lapsista, jotka on maailmaan synnyttänyt. Huolehtii läheisistään. Vastuullisuus on sitä että huolehtii lupauksista, jotka on tehnyt. On ajoissa. Ei jätä tapaamisia väliin. Ilmoittaa jos tulee myöhästymisiä tai esteitä. Vastuullinen ihminen ei hakkaa kumppaniaan, eikä juo itseään humalaan silloin kun on sopinut tekevänsä jotakin. Ei aja kännissä.

Omakehuvaroitus. Olen aina pitänyt itseäni vastuullisena ihmisenä. Sen takia minun on ehkä ollut hieman keskimääräistä vaikeampi seurata esimerkiksi läheisten alkoholismia. Se sisältää niin paljon holtittomuutta ja rikottuja lupauksia – läheisten ja kaikkien muiden asioiden asettamista toiselle sijalle siinä missä alkoholi menee aina etusijalle. Olen pohtinut pääni puhki sitä, miksi joistakin tulee alkoholisteja. Sairaudeksihan sitä sanotaan, mutta olen myös alkanut vakuuttua siitä, että (juovilta) alkoholisteilta puuttuu myös palanen vastuullisuutta.
Joskus kun kuuntelee alkoholistien läheisiä, niin tuntuu välillä siltä, että he tarvitsevat enemmän tukea kuin alkoholisti itse.

Vastuullinen ihminen ei ole se, joka kulkee kaikkialla maski päässä ja pitää jokaiseen viiden metrin turvavälin, mutta pettää lapsilleen antamat lupaukset viinan vuoksi.

Tänä vuonna olen myös alkanut pohtia uusia työkuvioita. Olen ollut Maikkarilla nyt yli 2,5 vuotta. Aiemmin sain tehdä myös radiovuoroja eli lukea radiouutisia useille eri kanaville. Mutta sitten tuli Nova-diili ja sain palautetta hieman matalasta ja erikoisesta äänestäni: Ei jatkoon. En siis ole enää osa radiotiimiä. Minut on survottu netin deskiläisten listaan ja teen lähinnä yksinomaan deskivuoroja, joissa tehdään lyhyitä juttuja – pieniä käännöksiä ja tiedotteita jopa kymmenittäin päivässä. Hyvin harvoin on enää laajempien juttujen vuoroja. Työnkuva on käynyt niin yksipuoliseksi, että ilmoitin viime kehityskeskustelussa lähteväni muualle heti kun jotain muuta löytyy. Pomo sanoi ymmärtävänsä.
Aion kuin aionkin ryhtyä jälleen freelanceriksi heti kun löydän riittävästi laskutettavia asiakkaita.

EDIT 10.5.22 : tein videon tähän liittyen
https://youtu.be/QFiITunXCCc

Jälleen omakehuvaroitus. Luulen että menettävät helmen. Mutta kun työntekijää ei arvosteta, niin ei arvosteta. Toiveita ei kuunnella. Jälkikäteen vasta ehkä huomataan, että mitä tulikaan menetettyä.

Tämän vuoden olen jälleen viettänyt kotimaassa sattuneista syistä. Mutta kaikkea mukavaa on kyllä tehty... Keväällä käytiin frendien kanssa Ahvenanmaalla. Oltiin vuokramökissä muutama päivä – todella hauska reissu! Pääsiäisenä oltiin Messilässä vuokramökillä. Kesällä oli palstaa, Pohjois-Karjalaa, terasseja, aurinkoa, juoksukilpailua... Ja syksyllä elämäni ensimmäinen Radio Rock risteily. Heh oikein hävettää, että minä vanha metallistirokkari olen vaan jotenkin onnistunut aina missaamaan tämän ilmiön. No tulipa koettua ja oli hauskaa, pitää mennä uudelleen!

Hyvät lukijat, toivotan teille oikein hyvää uutta vuotta 2022. Toivotaan että se sisältää vähemmän valtioiden päämiesten kontrollia!