IRC-Galleria

Heräsin tänään aamuyöllä joskus viiden aikaan, jonka jälkeen en saanut unta. Paitsi tietysti 5-
10 minuutin erissä. Idea oli nousta ysiltä. Luulin jo ettei kello tuu koskaan olee niin paljon. Väsytti vaan enemmän ja enemmän, mut ei vaan pystyny nukahtaa. Ku taistelee itsensä kanssa 4-5 tuntia, ni se syö. Ku vihdoin nousin siinä yhdeksän paikkeilla sängystä oisin voinu melkeen itkee. Ihan järkyttävä tunne lihaksissa ja keuhkoissa. Teki pahaa hengittää. Suihkuun mennessä meinasin vielä saada jonkun ahtaan paikan kammo -kohtauksen. Ku vihdoinkin pääsin konkreettisesti suihkuun asti, ni oisin halunnu jäädä siihen. Siin tuntu jokseenkin elämisen arvoselta. --> Kuitenkin kouluun.

Puhuttiin kymmeneltä koulun Trombit-projektista, johon tehdään sitte myöhemmin keväällä juttuja. Nettiin enimmikseen, mutta koululle on hankittu oma paikallisradiokanava. Ihan kivaa varmaan. Pitäs vaan löytää jotain motivaatiota. En yleensä saa asioita aikaan jos mun ainoo syy on, että oon tekemässä sitä jotain vain itseni vuoksi. Sen takia mun on ehkä hankala saada koskaan mitään aikaan. Jos jostain ei muut hyödy, ni miks mun pitäis. En mä tartte mitään.

Ruokailun aikana en jaksanu kattoo ketään sekuntiakaan. Teki vaan pahaa. Olin koko
aamupäivän muutenkin vaan maannu tuolin ja pöydän välissä ja yrittäny hengittää tasasesti. En ollu missään kovin hyvässä kunnossa. Kuitenkin meidän oman linjan infossa sain semmonen ultimaattisen hirveen fiiliksen, joka aiheutti sen, etten ois pystyny millään ilveellä tekemään mitään suunnitteluyhteistyötä kenenkään kanssa. Oisin voinu vaan itkee, mut ku oli kiire olla itselleen vitun vihanen. En pystyny edes feikata olevani pirteä kun ilmotusluontosesti kerroin opettajalle, et morjes, nyt riitti. Se vaikutti pettyneeltä ja luonnollisesti vähän kyllästyneeltä, et feidaan jonkun suunnitteluhetken, jossa piti kaikkien olla paikalla ja yhdessä pohtia yleisiä asioita, omia ideoitaan esittäen. Lähdin sieltä sen verran vittuuntuneena, et joku yritti perään vielä kuuluttaa mulle jotain. En kääntynyt edes katsomaan.