Raportoin tänne muutama päivä sitten sienimetsäreissustani, enkös raportoinutkin? Silloin jätin erään suuren kiven alle ryppään pieniä suppilovahveroita siinä uskossa, että niistä muutaman päivän kuluessa tulee rypäs suuria suppilovahveroita. Eilen sitten Salattujen elämien jälkeen lähdimme Eeron kanssa tarkastamaan, onko näin käynyt.
Salattujen elämien jälkeen kello on kahdeksan. Kahdeksan aikaan ulkona on pimeää.
Varustettuna Prisman muovikassilla ja Makitan lyömäaseen kokoisella pienoisvalonheittimellä suuntasimme kohti Laajavuoren loputtomia pururatoja. Sienipaikka löytyi suhteellisen helposti, mutta sienet eivät olleet katsoneet tarpeelliseks paisua. Nypin ne talteen silti, koska sinne asti sentään käveltiin. Hauskuus alkoi siitä, kun Eero keksi ryhtyä etsimään lisää sieniä! Yritin selittää, että Tshernobylista on jo niin pitkä aika, ettei tämä onnistu enää pimeällä. Kuin sanojeni tueksi Makitasta loppui akku.
Vaelsimme kotiin saldona kourallinen suppilovahveroita ja jonkinlainen varmuus siitä, että metsäaktiviteetit, joihin valaistu pururata ei liity, olisi hyvä suorittaa päivällä.
Uusimmat blogimerkinnät
- "Ja maailma / on niin kova ja katala ... 16.06.
- Oksettava(ko) 14.05.
- Lomalomalomaloma... Ja kuinka se loppui. 03.05.
- Tänään ollaan nollat taulussaaaaaa... 19.04.
- Näitä päiviä. 08.04.
- Runo Johanna Sirkiälle 25.03.
- Yhteisökatsaus 24.03.
- Koirankakkakeskustelu 11.03.
- Virallisesti vanha 02.03.
- Luulosairas 17.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (25)
- ▶ 2008 (159)
-
▼
2007 (189)
- ▶ joulukuu 2007 (22)
- ▶ marraskuu 2007 (27)
- ▶ lokakuu 2007 (36)
- ▶ syyskuu 2007 (23)
- ▶ elokuu 2007 (24)
- ▶ heinäkuu 2007 (15)
- ▶ kesäkuu 2007 (18)
- ▶ toukokuu 2007 (13)
- ▶ huhtikuu 2007 (5)
- ▶ maaliskuu 2007 (5)
- ▶ helmikuu 2007 (1)
Blogi
Ajankäytöllisiä ongelmiaKeskiviikko 10.10.2007 13:29
Niksinurkka osa 2.Tiistai 09.10.2007 15:48
Leipää voi paahtaa ilman leivinpaahdintakin. Hellan levy vain kuumaksi, ritilä päälle ja leipä siihen. Täydestä menee!
RuokaaSunnuntai 07.10.2007 21:59
En ole tänään keksinyt mitään syvällistä, mutta tulipahan syötyä paljon ja hyvin. Oli oikein ihmisiä kylässä.
[Ei aihetta]Sunnuntai 07.10.2007 14:30
luotanko tuohon tulkkiin
mitä hän sanoi minun sanoneen
kuka hänelle maksaa enemmän kuin minä
eli miten tässä vielä käy
kuka tuo oli
mistä tämä kohtelu
sellisti lopettaa ja lautaseni viedään
katseet kääntyy
nauru katkeaa
merkistä
Muotoni valonheitin pelkistää
- Absoluuttinen nollapiste: Miten tässä vielä käy?
mitä hän sanoi minun sanoneen
kuka hänelle maksaa enemmän kuin minä
eli miten tässä vielä käy
kuka tuo oli
mistä tämä kohtelu
sellisti lopettaa ja lautaseni viedään
katseet kääntyy
nauru katkeaa
merkistä
Muotoni valonheitin pelkistää
- Absoluuttinen nollapiste: Miten tässä vielä käy?
Olen aina halunnut tehdä tänLauantai 06.10.2007 15:50
TEHTÄVÄNANTO: paljastan viisi omituista tapaani/piirrettäni. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä (paljastamaan viisi outoa tapaansa omaan päiväkirjaansa). Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.
1. Nuuhkin niitä ilmavirtauksia, mitä ihmiset tekee kun ne kävelee ohi. Yleensä ihmisestä näkee päällepäin miltä se haisee, mutta on hyvä varmistaa.
2. Mun kyynärpäät taipuu yli hyvinkin parikymmentä astetta. Se näyttää ällöltä, tiedetään, mutta yrittäkää itse nojata sillee, että pidätte kättä koukussa. Samalta tuntuu, jos mä yritän nojata niin että käsi on suorassa.
3. Luen lehdestä kaikkein tarkimmin mainokset. Ulkomaanosastot hyppään yli suosiolla.
4. Mulla on todella huono kasvomuisti. Varautukaa esittelemään mulle ystävänne moneen kartaan. Tositarina: kävelin kerran setäni ohi kun en tunnistanut häntä. NI!
5. Mulla on ujo suoli. Pystyn olemaan todistetusti neljä päivää kakkimatta, jos ainoa mahdollisuus siihen on esimerkiksi koppikäymälä.
Mun ei pitänyt haastaa ketään, koska tämä on niin vanha juttu. Siten keksin, että Matti on haastettava, niin samallahan sitä nakittaa sitten muitakin. Hah!
Maurizio85
Idefixian
Sikka
Tikkarihirmu^^
Jagmo
Antakaas tulla. Odotan kieli pitkällä! :D
1. Nuuhkin niitä ilmavirtauksia, mitä ihmiset tekee kun ne kävelee ohi. Yleensä ihmisestä näkee päällepäin miltä se haisee, mutta on hyvä varmistaa.
2. Mun kyynärpäät taipuu yli hyvinkin parikymmentä astetta. Se näyttää ällöltä, tiedetään, mutta yrittäkää itse nojata sillee, että pidätte kättä koukussa. Samalta tuntuu, jos mä yritän nojata niin että käsi on suorassa.
3. Luen lehdestä kaikkein tarkimmin mainokset. Ulkomaanosastot hyppään yli suosiolla.
4. Mulla on todella huono kasvomuisti. Varautukaa esittelemään mulle ystävänne moneen kartaan. Tositarina: kävelin kerran setäni ohi kun en tunnistanut häntä. NI!
5. Mulla on ujo suoli. Pystyn olemaan todistetusti neljä päivää kakkimatta, jos ainoa mahdollisuus siihen on esimerkiksi koppikäymälä.
Mun ei pitänyt haastaa ketään, koska tämä on niin vanha juttu. Siten keksin, että Matti on haastettava, niin samallahan sitä nakittaa sitten muitakin. Hah!
Maurizio85
Idefixian
Sikka
Tikkarihirmu^^
Jagmo
Antakaas tulla. Odotan kieli pitkällä! :D
Sankar' jylhän kuusistonPerjantai 05.10.2007 22:21
Eero lähti tänään Hämeeseen ja minä jäin yksin kotiin. Ei ole hyvä vain nököttää sisällä (ja esimerkiksi lukea tenttiin), joten lähdin sumuiseen tihkusateeseen katselemaan Laajavuorta. Hetken mielijohteesta nappasin keittiöstä muovikassin taskuun.
Ja tiedättekö mitä? Minä eksyin metsään! Laajavuoressa!
Poikkesin polulta, koska polut ovat nössöille. Sitä paitsi jos ihminen aikoo löytää sieniä, sen on pakko hieman seikkailla. Sienet pitävät seikkailijoista. Ajattelin, että jos menen koko ajan ylöspäin, minun pitäisi loppujen lopuksi päätyä mäkihyppytorneille. En siis jaksanut pahemmin katsella maamerkkejä, kapusin vain. Sienten etsintä edellyttää vielä niin perusteellista siksakkia, että hyvä kun itse pysyin itseni näkyvissä.
Sitten yhtäkkiä yllättäin ylämäki loppui. Olin jonkinlaisen kukkulan laella, mutta mäkihyppytornia siellä ei kyllä ollut eikä oikeastaan mitään muutakaan, metsää vain. Suomessa on teitä kahdeksan kilometrin välein. Laajavuoressa on pururataa kahdensadan metrin välein. Ajattelin siis, etten todellakaan lähde palaamaan takaisin omia jälkiäni ja eksy kahta kauheammin, vaan otan suunnan kohti... No... Eteenpäin.
Laskeuduin kukkulalta samanlaista siksakkia kuin olin sinne kiivennytkin. Puolen kilometrin päästä osuin jackpottiin. Horisontissa siinsi kellertävä pururata ja jaloissani oli pienen pieni rypäs suppilovahveroita. Hurraa! En kadonnutkaan ikuisiksi ajoiksi lenkkipolkujen verkottamaan pikkumetsään takapihalle!
Löysin jopa sieniä! Minä, puolisokea, lyhytpinnainen kaupunkilainen löysin sieniä! Nyt on hyvä fiilis. Olen tosin hieman märkä, koska löysin myös hieman vesisadetta ja pienen suon.
Ja tiedättekö mitä? Minä eksyin metsään! Laajavuoressa!
Poikkesin polulta, koska polut ovat nössöille. Sitä paitsi jos ihminen aikoo löytää sieniä, sen on pakko hieman seikkailla. Sienet pitävät seikkailijoista. Ajattelin, että jos menen koko ajan ylöspäin, minun pitäisi loppujen lopuksi päätyä mäkihyppytorneille. En siis jaksanut pahemmin katsella maamerkkejä, kapusin vain. Sienten etsintä edellyttää vielä niin perusteellista siksakkia, että hyvä kun itse pysyin itseni näkyvissä.
Sitten yhtäkkiä yllättäin ylämäki loppui. Olin jonkinlaisen kukkulan laella, mutta mäkihyppytornia siellä ei kyllä ollut eikä oikeastaan mitään muutakaan, metsää vain. Suomessa on teitä kahdeksan kilometrin välein. Laajavuoressa on pururataa kahdensadan metrin välein. Ajattelin siis, etten todellakaan lähde palaamaan takaisin omia jälkiäni ja eksy kahta kauheammin, vaan otan suunnan kohti... No... Eteenpäin.
Laskeuduin kukkulalta samanlaista siksakkia kuin olin sinne kiivennytkin. Puolen kilometrin päästä osuin jackpottiin. Horisontissa siinsi kellertävä pururata ja jaloissani oli pienen pieni rypäs suppilovahveroita. Hurraa! En kadonnutkaan ikuisiksi ajoiksi lenkkipolkujen verkottamaan pikkumetsään takapihalle!
Löysin jopa sieniä! Minä, puolisokea, lyhytpinnainen kaupunkilainen löysin sieniä! Nyt on hyvä fiilis. Olen tosin hieman märkä, koska löysin myös hieman vesisadetta ja pienen suon.
Ilta numeroinaPerjantai 05.10.2007 14:37
Tämä ei ole minun ideani. Kunhan luin vastaavanlaisen jonkun päiväkirjasta joskus, ja nyt haluan tehdä samanlaisen
15 käveltyä kilometriä
9 baaria
8 shottia
2 GT:tä
3 kamerallista käsivarakuvia galleriaan
2 tanssivaa miestä
1 huumehörhö
37 ikuisiksi ajoiksi kadotettua euroa
4 naista, jotka olisi tehny mieli hakata muusiksi
1 mies, joka olisi tehnyt mieli hakata muusiksi, mutta se huomasi sen ja alkoi pelätä
65 pitkää minuuttia Giggling Marlinin jonossa
1459 ihmistä Giggling Marlinissa
7 Olemme siirtyneet -tekstiviestiä
1 epätodennäköinen tuttu (terkut Timolle)
1 takakireä tyttöystävä
12 huomionosoitusta rinnoilleni
2 potentiaalista savolaisraiskaajaa Kortepohjassa
9 hyvinnukuttua tuntia
Siinä se kai oli pähkinänkuoressa. Oli hieno ilta, suoritin appron juomalla cumun verran viinaa. Riinalle kiitos seurasta ja raahaamisesta. Minnalle kiitos niiltä molemmilta. Muille kiitos muuten vaan.
15 käveltyä kilometriä
9 baaria
8 shottia
2 GT:tä
3 kamerallista käsivarakuvia galleriaan
2 tanssivaa miestä
1 huumehörhö
37 ikuisiksi ajoiksi kadotettua euroa
4 naista, jotka olisi tehny mieli hakata muusiksi
1 mies, joka olisi tehnyt mieli hakata muusiksi, mutta se huomasi sen ja alkoi pelätä
65 pitkää minuuttia Giggling Marlinin jonossa
1459 ihmistä Giggling Marlinissa
7 Olemme siirtyneet -tekstiviestiä
1 epätodennäköinen tuttu (terkut Timolle)
1 takakireä tyttöystävä
12 huomionosoitusta rinnoilleni
2 potentiaalista savolaisraiskaajaa Kortepohjassa
9 hyvinnukuttua tuntia
Siinä se kai oli pähkinänkuoressa. Oli hieno ilta, suoritin appron juomalla cumun verran viinaa. Riinalle kiitos seurasta ja raahaamisesta. Minnalle kiitos niiltä molemmilta. Muille kiitos muuten vaan.
Kohtalo ajaa minua rappiolleTorstai 04.10.2007 13:56
Kauppakadun (tai Hämeenkadun) Appro lienee tuttu tapahtuma useimmille tätä lukeville. Ajatus on siis se, että opiskelija maksaa summan äks siitä, että saa huitoa haalareissa pitkin kaupunkia ja juoda viinaa. Jokaisesta ravintola-annoksesta saa leiman, ja riittävällä määrällä leimoja tutkinnon, josta todistukseksi haalarimerkin. Juju on siinä, että yhdessä kapakassa saa hulauttaa korkeintaan yhden annoksen, ylemmissä tutkinnoissa kaksi tai kolme.
Itse olen tällaista vastaan jyrkästi. Ihan periaatteesta en halua maksaa siitä, että saan maksaa siitä, että juon. Eikä minulla edes ole haalaria. Miksi lähtisin?
Sitten voitin liput vahingossa tekstiviestikisasta, mihin osallistuin vain siksi, että osallistumalla sai ilmaisen sipsipussin. Hups. Tieto tuli eilen. Appro on tänään. Myydä ei ehdi, lunastamatta jättäminen olisi tuhlausta. Minulla ei ole vaihtoehtoja!
Nyyh.
Ja pirullista naurua.
Itse olen tällaista vastaan jyrkästi. Ihan periaatteesta en halua maksaa siitä, että saan maksaa siitä, että juon. Eikä minulla edes ole haalaria. Miksi lähtisin?
Sitten voitin liput vahingossa tekstiviestikisasta, mihin osallistuin vain siksi, että osallistumalla sai ilmaisen sipsipussin. Hups. Tieto tuli eilen. Appro on tänään. Myydä ei ehdi, lunastamatta jättäminen olisi tuhlausta. Minulla ei ole vaihtoehtoja!
Nyyh.
Ja pirullista naurua.
Päivän ärsyKeskiviikko 03.10.2007 15:00
Tämän vuoden puhelinluettelossa on ihan eeppisen köyhät etusetelit.
SitaattiKeskiviikko 03.10.2007 00:17
"Hiilloksena matto hehkuu, selkäpiitä pakastaa
Kartanolla väärät koirat raatelevat kannet
Kannet vakoistaan"
-Viikate
Kartanolla väärät koirat raatelevat kannet
Kannet vakoistaan"
-Viikate