Uusimmat blogimerkinnät
- "Ja maailma / on niin kova ja katala ... 16.06.
- Oksettava(ko) 14.05.
- Lomalomalomaloma... Ja kuinka se loppui. 03.05.
- Tänään ollaan nollat taulussaaaaaa... 19.04.
- Näitä päiviä. 08.04.
- Runo Johanna Sirkiälle 25.03.
- Yhteisökatsaus 24.03.
- Koirankakkakeskustelu 11.03.
- Virallisesti vanha 02.03.
- Luulosairas 17.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (25)
- ▶ 2008 (159)
-
▼
2007 (189)
- ▶ joulukuu 2007 (22)
- ▶ marraskuu 2007 (27)
- ▶ lokakuu 2007 (36)
- ▶ syyskuu 2007 (23)
- ▶ elokuu 2007 (24)
- ▶ heinäkuu 2007 (15)
- ▶ kesäkuu 2007 (18)
- ▶ toukokuu 2007 (13)
- ▶ huhtikuu 2007 (5)
- ▶ maaliskuu 2007 (5)
- ▶ helmikuu 2007 (1)
Blogi
Pelottava huomioKeskiviikko 17.10.2007 23:54
Kuinka kaupunkilaistunut ihmisen pitää olla, että se raportoi jokaisen vierailunsa ulkona?
Mettäekskursiot ne vaan jatkuuKeskiviikko 17.10.2007 17:41
Minun piti herätä aamulla aikaisin. Failed.
Piti syödä terveellinen aamiainen. Failed.
Piti lähteä heti aamulla kirjastolle etsimään tenttikirjoja. Failed.
Koska näytti siltä, että koko päivä menee joutenoloksi, lähdin tapojeni vastaisesti ulos. En siis jäänyt tänne odottamaan nälkää. Tarkoitus oli kiertää tuttu pururadan lenkki ja poiketa hissin yläasemalle pällistelemään kaupunkia. Kuinkas sitten kävikään? Siinä reippaasti sauvoessani näin yhtäkkiä silmäkulmastani pitkospuut. Normaalisti olisin pitänyt sykkeen yllä ja jättänyt ne omaan arvoonsa, mutta tänään minulla ei ollut kiire. Meillä on täällä siis luontopolku, eh? Repäisin sauvat irti, laitoin ne kainaloon ja lähdin samoilemaan pitkin soita, metsiä, hakkuita, mäkiä... Ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen söin ketunleivän. Haistelin sammalia, ihmettelin kaatuneiden puiden juurakkoja ja kiipesin suurelle kivelle.
Joko nyt saa roikkua sisällä ja antaa loppupäivän valua hukkaan?
Piti syödä terveellinen aamiainen. Failed.
Piti lähteä heti aamulla kirjastolle etsimään tenttikirjoja. Failed.
Koska näytti siltä, että koko päivä menee joutenoloksi, lähdin tapojeni vastaisesti ulos. En siis jäänyt tänne odottamaan nälkää. Tarkoitus oli kiertää tuttu pururadan lenkki ja poiketa hissin yläasemalle pällistelemään kaupunkia. Kuinkas sitten kävikään? Siinä reippaasti sauvoessani näin yhtäkkiä silmäkulmastani pitkospuut. Normaalisti olisin pitänyt sykkeen yllä ja jättänyt ne omaan arvoonsa, mutta tänään minulla ei ollut kiire. Meillä on täällä siis luontopolku, eh? Repäisin sauvat irti, laitoin ne kainaloon ja lähdin samoilemaan pitkin soita, metsiä, hakkuita, mäkiä... Ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen söin ketunleivän. Haistelin sammalia, ihmettelin kaatuneiden puiden juurakkoja ja kiipesin suurelle kivelle.
Joko nyt saa roikkua sisällä ja antaa loppupäivän valua hukkaan?
EkskursioKeskiviikko 17.10.2007 00:58
Ihmeellistä, miten silloin kun on oikeasti tehny jotain jännää, ei osaa sanoa siitä mitään. Sitten kun ei ole tehnyt mitään, keksii sanottavaa kolmen sivun verran. Ihmismieli se ei vaan toimi loogisesti.
No mutta, tässä teille silti raportti sadun muodossa:
Olipa kerran kaksi tyttöä, jotka asuivat kaupungissa. He olivat molemmat maalta kotoisin ja käyneet monta vuotta partiota, mutta he olivat kadottaneet taidon olla ulkona. Heidän sielunsa katosivat syvälle harmaiden elementtitalojen viidakkoon.
Eräänä päivänä toinen tytöistä kävi noukkimassa puolukoita ja löysi identiteettinsä, sielunsa ja elämänsä kannon nokasta. Tyttö tuli niin onnelliseksi, että halusi pelastaa myös ystävänsä. Tyttö alkoi ehdotella ystävälleen ulos menemistä.
Viikojen suunnittelun jälkeen tytöt olivat vihdoin saaneet hankittua muovikasillisen polttopuita, vaahtokarkkeja ja makkaraa. Tuli seikkailun aika.
Tytöt pakkasivat reppunsa, laittoivat paljon vaatetta päälleen ja lähtivät vaeltamaan tumman taivaan alle. He kulkivat yli suurten vuorien ja läpi synkkien metsien. Vihdoin he näkivät suuren mäen päältä horisontissa siintävän laavun. Sinne he rakentaisivat leirinsä!
Onnellisina tytöt juoksivat mäen alas ja alkoivat sytyttää nuotiota. Kaupunkilaisen on hieman hankalaa sytyttää nuotiota, varsinkin jos pikkuisen sataa vettä, mutta toisen tytön kotometsän iloinen puunhakkaaja oli pilkkonut tyttöjen nuotiopuut niin hienoiksi, että ne suorastaan roihahtivat tuleen!
Tytöt paahtoivat vaahtokarkkeja, paistoivat makkaraa ja puhuivat pojista. He puhuivat myös isistään ja elämistään ja vaikka mistä, kunnes puut loppuivat. Tuli aivan pimeää. Tyttöjä alkoi hieman pelottaa. He keräsivät käsikopelolla tavaransa ja lähtivät harhailemaan pimeään metsään. Onneksi metsässä meni valaistu pururata, muuten he olisivat siellä vielä tänänkin päivänä.
Sen pituinen se.
No mutta, tässä teille silti raportti sadun muodossa:
Olipa kerran kaksi tyttöä, jotka asuivat kaupungissa. He olivat molemmat maalta kotoisin ja käyneet monta vuotta partiota, mutta he olivat kadottaneet taidon olla ulkona. Heidän sielunsa katosivat syvälle harmaiden elementtitalojen viidakkoon.
Eräänä päivänä toinen tytöistä kävi noukkimassa puolukoita ja löysi identiteettinsä, sielunsa ja elämänsä kannon nokasta. Tyttö tuli niin onnelliseksi, että halusi pelastaa myös ystävänsä. Tyttö alkoi ehdotella ystävälleen ulos menemistä.
Viikojen suunnittelun jälkeen tytöt olivat vihdoin saaneet hankittua muovikasillisen polttopuita, vaahtokarkkeja ja makkaraa. Tuli seikkailun aika.
Tytöt pakkasivat reppunsa, laittoivat paljon vaatetta päälleen ja lähtivät vaeltamaan tumman taivaan alle. He kulkivat yli suurten vuorien ja läpi synkkien metsien. Vihdoin he näkivät suuren mäen päältä horisontissa siintävän laavun. Sinne he rakentaisivat leirinsä!
Onnellisina tytöt juoksivat mäen alas ja alkoivat sytyttää nuotiota. Kaupunkilaisen on hieman hankalaa sytyttää nuotiota, varsinkin jos pikkuisen sataa vettä, mutta toisen tytön kotometsän iloinen puunhakkaaja oli pilkkonut tyttöjen nuotiopuut niin hienoiksi, että ne suorastaan roihahtivat tuleen!
Tytöt paahtoivat vaahtokarkkeja, paistoivat makkaraa ja puhuivat pojista. He puhuivat myös isistään ja elämistään ja vaikka mistä, kunnes puut loppuivat. Tuli aivan pimeää. Tyttöjä alkoi hieman pelottaa. He keräsivät käsikopelolla tavaransa ja lähtivät harhailemaan pimeään metsään. Onneksi metsässä meni valaistu pururata, muuten he olisivat siellä vielä tänänkin päivänä.
Sen pituinen se.
Mitä muuta pyörällä ajaessa voi tehdä?Tiistai 16.10.2007 14:51
Kaikki seuraavat tapaukset ovat itse omin silmin nähtyjä:
1. Pöytärummuttaa (tai ohjaustankorummuttaa, kuinka vaan)
2. Masturboida
3. Kääriä sätkää
Jos joku tietää jotain muuta kivaa oheisvietettä sotkemisen lomassa, niin kertokaa ihmeessä! Onhan se nyt ihan hirvittävän tylsää puuhaa muuten.
1. Pöytärummuttaa (tai ohjaustankorummuttaa, kuinka vaan)
2. Masturboida
3. Kääriä sätkää
Jos joku tietää jotain muuta kivaa oheisvietettä sotkemisen lomassa, niin kertokaa ihmeessä! Onhan se nyt ihan hirvittävän tylsää puuhaa muuten.
Otetaan sade vakavasti ry.Sunnuntai 14.10.2007 22:20
On äärimmäisen tyydyttävää katsella sadepisaroiden kerääntyvän syliin ja vierivän alas. Muutaman kilometrin matkalla voi parhaina päivinä nähdä litrakaupalla vettä, mikä EI imeydy vaatteisiin. Kolme eläköönhuutoa kurahousuille ja sadetakille! Itse omistan vihreän asukokonaisuuden, joka maksoi Säästömarketissa 8,90. Rumahan se on kuin synti ja hankala kuin kelan täti, mutta maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin jo pelkästään Finrexinissä.
Tänään talsin kotiin keskustasta sellaisessa tasaisessa vesisateessa, mikä alkaa aamulla ja loppuu sitten joskus. Vaikka jokainen vastaantulija varmasti kotoa lähtiessään tiesi, että sataa, yllättävän moni ei ollut varustautunut. Oli paljaita, märkiä päitä, levinneitä meikkejä, kangastakeissa hytiseviä fillaristeja... Aikuiset ihmiset! Kamoon! Se sateenvarjo maksaa kolme euroa!
Tänään talsin kotiin keskustasta sellaisessa tasaisessa vesisateessa, mikä alkaa aamulla ja loppuu sitten joskus. Vaikka jokainen vastaantulija varmasti kotoa lähtiessään tiesi, että sataa, yllättävän moni ei ollut varustautunut. Oli paljaita, märkiä päitä, levinneitä meikkejä, kangastakeissa hytiseviä fillaristeja... Aikuiset ihmiset! Kamoon! Se sateenvarjo maksaa kolme euroa!
PaljastuksiaLauantai 13.10.2007 20:53
Olen täytellyt tämän joskus ennenkin ja lähettänyt sen sähköpostiin ihmisille. Nyt törmäsin siihen uudelleen ja ajattelin, että olkoon nyt täälläkin. Jos jollakin on tylsää, niin siitä sitten vaan kopioimaan!
1. Saat selville, että vuoden ikäinen lapsesi ei synnytyslaitoksella tapahtuneen häiriön vuoksi olekaan sinun. Haluaisitko vaihtaa lapsen omaan biologiseen lapseesi?
- Jos sillä, mikä mulla nyt on olis koliikki ja biologisella ei, niin ehdottomasti! Ei vaan... Kai tollasissa tilanteissa pitää vain katsoa, kumpi lapsi on kauniimpi.
2. Sinulla todetaan parantumaton tauti ja saat tietää kuolevasi kolmen kuukauden kuluessa. Olisitko viikon sisällä valmis suostumaan kehosi syväjäädytykseen, jos tietäisit, että sinulla on pieni mahdollisuus elää?
- No hyi en! Yrittäisin tietysti sen kolmen kuukauden ajan tartuttaa sen mahdollisimman moneen ihmiseen.
3. Suostuisitko esiintymään hyväntekeväisyysjuhlassa, jossa olisi vähintään tuhat vierasta? Jos suostuisit niin mitä esittäisit?
- En suostuisi. En osaa mitään, mitä kukaan haluaisi nähdä tai kuulla.
4. Jos sinulla olisi kyky siirtyä kauas tulevaisuuteen ja palata vuoden kuluttua, mukanasi kaikki tieto, mutta ei yhtään konkreettista esinettä. Lähtisitkö matkalle jos siihen sisältyisi 50% mahdollisuus kuolla?
- Tulevaisuus on siitä metka juttu, että sinne ei tarvitse matkustaa, kun sinne pääsee muutenkin, jos jaksaa olla kärsivällinen.
5. Jos ystäväsi sanelisi sinulle lottorivin jolla voittaisit suurehkon summan rahaa. Vaikka olisit itse maksanut lottorivin, kertoisitko ystävällesi voitostasi? Jos kertoisit antaisitko hänelle osan voitostasi?
- Kaipa se olisi pakko, kun se ystävä sen saattaisi huomata muutenkin. Kai sitä äkkirikkaana muuttuu hövelimmäksi, mene ja tiedä.
6. Olisitko valmis näkemään vuoden ajan hirveitä painajaisia jos sinut palkittaisiin 16000 eurolla?
- Minähän en tollasista puupenneistä yöuniani pilaa!
7. Jos sinulla olisi mahdollisuus palata ajassa taaksepäin, mutta ei palata enää takaisin, lähtisitkö?
- Mitäs niin kivaa siellä on, että pitäisi? Toisaalta, voishan sitä olla ihan kiva mennä katsomaan, miten elo olisi suttaantunut, jos olisi jossain vaiheessa valinnut vähän toisin. Eli joo, menisin. Ja jos nykyisyyteen haluaa takaisin, tekee vain samahkoja valintoja.
8. Jos sinulla olisi mahdollisuus saada vuoden ajaksi ilmaiseksi loistava: kokki, hieroja, autonkuljettaja, taloudenhoitaja tai sihteeri. Minkä näistä valitsisit?
- Kyllä se varmaan sinne kokkiin kallistuu. Käviskö se kaupassa kanssa?
9. Jättäisitkö viidestä miljoonasta kotimaasi, jos et enään koskaan saisi astua sen kamaralle?
- En jättäisi. Mulle tulee ulkomailla orpo olo kolmessa päivässä.
10. Haluaisitko olla kuuluisa ja millä alalla?
- En haluaisi. Pitäisi varoa sanojaan, käyttäytyä mahdollisimman sopivasti ja muodostaa mielipiteitä. Mitä siitä kuuluisuudesta yksinään hyötyy? Tyrän!
11. Jos sinulle annettaisiin mahdollisuus herätä seuraavana aamuna toisena henkilönä, kuka tämä henkilö olisi?
- Ohto-niminen laiskiainen Korkeansaaressa. Onko siellä ees sellaista?
12. Asuntosi syttyy palamaan kaikkine rakkaine esineinesi. Pelastaisit perheesi ja lemmikkisi, jonka jälkeen sinulla olisi aikaa pelastaa vielä yksi tärkeä esine, mikä se olisi?
- Läppärinhän minä, mutta vain siksi, että siellä on muutama tärkeä tekstitiedosto, jotka vielä joskus muokkaan nuortenromaaniksi. Arvoahan sillä rakkineella ei ole edes painoaan kauraryyneissä.
13. Mistä elämässäsi pidät vähiten?
- Omasta tyytymättömyydestäni siihen. Mikä oravanpyörä?
14. Haluaisitko tietää täsmällisen kuolinhetkesi?
- Ei kiitos. Tulisi vain stressi, että pitäisikö nyt mennä valmiiksi makaamaan, mitä fiksua sanon viimeisiksi sanoikseni ja onkos minut helppo sitten tästä kantaa pois.
15. Olisitko valmis luopumaan television katselusta viideksi vuodeksi, jos pelastaisit teollasi 1000 nälkäänäkevää?
- Ai saippuasarjoillako niitä ruokitaan!? Mikäpä jottei, mutta voisiko kysymyksen laatija kertoa, miten nälkäänäkevä pelastetaan? Jos sille antaa ruokaa tänään, niin huomenna sillä on taas nälkä. Nih!
16. Mistä elämässäsi tunnet suurinta kiitollisuutta?
- Terveestä kotikasvatuksesta. Kaikki mun kieroumat on itseaiheutettuja, kunnes terapeutti toisin todistaa.
17. Valitsetko mieluummin tylsän ja hyväpalkkaisen uran vaiko mielenkiintoisen ja huonopalkkaisen?
- Tylsä ja hyväpalkkainen kiitos. Jos tietää, että kuuluukin olla tylsää, ei tarvitse ressata siitä, ettei ole tarpeeksi motivoitunut. Kompensoidaan vapaa-ajalla sitten.
18. Olisitko valmis luopumaan kaikesta omistamastasi, jos saisit pillerin jonka avulla sinulle riittäisi puolen tunnin uni vuorokaudessa?
- Hyi EN!! Miksi kukaan haluaisi luopua nukkumisesta?! Viimekin yönä juttelin kuolleen kaverini kanssa, mikä oli hirvittävän mukavaa.
19. Jos sinulle annettaisiin mahdollisuus palata valitsemaasi hetkeen menneisyydessä ja muuttaa tapahtumien kulkua, lähtisitkö muuttamaan ja mitä hetkeä?
- Kai sitä vois koittaa tehdä jotain jaloa... Vois vaikka antaa Hitlerille laksatiivia ja katsoa jos se olis rauhottanut sitä.
21. Jos voisit elää 90 vuotiaaksi ja säilyttää viimeiset 60 vuotta 30 vuotiaan ruumiin tai mielen, kumman valitsisit?
- Ehdottomasti mielen. Ruumis nyt on vaan ruumis ja sen kuuluukin ruveta prakaileen vanhemmiten.
22. Jos tietäisit kuolevasi vuoden kuluttua, muuttaisitko millään tavalla tämänhetkisiä elämäntapojasi?
- Saattaisin tehdä radikaaleja ratkaisuja ja heittäytyä säästötilini vietäväksi xD
23. Kenet maailman kaikista ihmisistä haluaisit päivällisvieraaksesi?
- En mä osaa mitään päivällisvieraita viihdyttää... Jonkun ressittömän. Äidin vaikka.
24. Kumman valitsisit, sen ettet enää koskaan voi poistua paikkakunnalta jossa asut, vai että joutuisit poistumaan sieltä palaamatta enää koskaan takaisin?
- Kyl mä täältä mieluummin lähtisin. Ei oo niin tiukkoja tunnesiteitä, katsos. Eikä ole kiva tuntea oloaan vangituksi.
26. Testamenttaisitko koko omaisuutesi ihmiskunnalle, jos tietäisit että siten voisit poistaa yhden ydinpommin maailmasta?
- A) Mitä hemmettiä ihmiskunta tekee mun omaisuudella? Ostaa eduskuntaan muutaman istunnon viinerit? B) Eiköhän ne saa niitä pommeja rakennettua sitä mukaa kun niitä tarvitaan.
27. Olisitko valmis makaamaan vuoden halvaantuneena, jos siten voisit estää saimaannorpan kuolemisen sukupuuttoon?
- Saimaannorppa ei ansaitse sitä. Se on sen oma vika, että nörkköilee asuinalueensa kanssa! Muuttais vaikka Päijänteeseen kanssa. Pitäis nekin vaan ampua, niin kalastajat pääsis hoitamaan elinkeinoaan rauhassa.
28. Muuttaisitko jostain tapahtumasta mieleesi jääneitä muistoja, jos sinulla olisi siihen mahdollisuus?
- Mitenniin JOS olisi mahdollisuus? Kyllä sitä ajan kanssa saa kullattua muiston kuin muiston XD
29. Mikä lapsuudessasi kokemasi asia on osoittautunut arvokkaimmaksi elämäsi aikana?
- Paha. Jos ihan tällasta geneeristä diipadaapaa, niin ihan perus jakaminen on tullut erittäin selväksi pienestä pitäen. Lauantaisin yleensä kaivettiin possumukit kaapista ja pistettiin karkkipussi tai pari kristillisesti kolmeen. Osaisin varmaan vieläkin.
30. Jos saisit nyt heti tästä päivästä alkaen 8 300 euroa vuodessa rahaa, sillä ehdolla ettet enää koskaan saisi tehdä työtä. Suostuisitko?
- 8 300 vuodessa on kuulkaas aika vähän. En ikinä! Menisi mielenterveys siinä neljän seinän sisällä kökkiessä, kun ei tuolla rahalla ole oikein varaa mitään tehdäkään.
31. Jos saisit esittää kysymyksen jollekin ihmiselle valheenpaljastustestissä, kuka tämä ihminen olisi ja mitä kysyisit?
- Huhhuijjaaa... Teiniys: kysyisin yheltä lukioaikaselta luokkakaverilta, että onks se joskus tykänny musta.
32. Jos huomenna voisit herätä jotain kykyä tai ominaisuutta rikkaampana mikä se olisi?
- Tänään just mietin, että olis komeeta pystyä hallitsemaan kaikkia maailman harakoita. Niille vois lähetellä telepaattisia viestejä ja jos joku tulee ryppyilemään, vois kutsua parisataa harakkaa kaartelemaan parvena siihen yläpuolelle. Muutenkin olis kiva, jos ne istuis koulumatkoilla olkapäällä ja pitäis seuraa. Ja miksi harakka? En tiedä.. Se on nätti lintu ja oon aina tykännyt niistä.
33. Jos löytäisit kadulta lompakon jossa olisi 600 euroa rahaa veisitkö lompakon poliisiasemalle jos siinä ei olisi nimeä?
- Veisin kyllä. Kas kun kolmen kuukauden päästä sen saa itelleen, jos omistaja ei satu noutamaan sitä. Itsekkäistä syistä siis veisin.
34. Kohottaisitko äo:täsi 40 pisteellä jos sen jälkeen joutuisit kärsimään koko poskesi yli ulottuvasta arvesta?
- Yhden nettitestin mukaan pääsisin jo näine hyvineni Mensaan xD Eli ei kiitos.
35. Kenet näistä henkilöistä ottaisit mukaasi autiolle saarelle: Madonnan, Michael Jacksonin, Juice Leskisen, Eisabeth Rehnin vai Pamela Anderssonin?
- Juice Leskisen. Suomalainen mies osaa kaiken, ja jos ei osaa, se opettelee, koska ei kehtaa myöntää ettei osaa.
36. Kenellä ihmisellä on ollut eniten vaikutusta elämääsi?
- Äiteellä tietty. Kaikista maailman ihmisistä mä oon tuntenut sen kauimmin.
37. Jos seurustelukumppanisi joutuisi onnettomuuteen ja halvaantuisi jaloista alaspäin, olisitko yhä valmis menemään hänen kanssaan naimisiin?
- Kuka sanoi, että olisin valmis vaikkei halvaantuisikaan?
38. Jos sinulla olisi mahdollisuus kuulla kaikki huonot puolesi ystäviltäsi rehellisesti, olisitko valmis kuulemaan ne?
- Olisin. Tiedän, että kehitettävää on. Mököttäisin pari päivää, mutta saattaisin tulla paremmaksi ihmiseksi.
39. Suostuisitko olla peseytymättä 3 kuukautta, jos saisit 16000 euroa?
- Komeesti! Tolla rahalla ei tartte poistua kotoo mihinkään. Traumatisoisin tosin kaikki Jyväskylän pizzakuskit.
40. Miten pukeudut kun haluat näyttää seksikkäältä?
- Laitan päälle mekon ja leikin tyttöä.
41. Jos saisit kysyä ennustajalta yhtä asiaa elämästäsi ja se olisi varmasti totta, mitä kysyisit?
- Tuleeko mulle koskaan sellanen olo, että kuulun tähän?
42. Jos saisit valita haluaisitko lapsesi olevan tyttö vai poika?
- Molemmissa on puolensa ja puolensa. Jos se on poika, kasvatusvastuusta voi sysätä isomman osan isälle. Hah!
43. Voisitko tappaa lapsesi, jos hänellä olisi niin hirvittäviä kipuja, että hän kuolisi kuitenkin? Oletetaan että et saisi käyttää tappamiseen mitään lääketieteellisiä keinoja, esim. myrkyttäminen tai yliannostus lääkkeillä
- Eli voisinko paljain käsin kuristaa lapseni? Toivottavasti en!
44. Haluaisitko mieluummin vain yhden sydänystävän etkä yhtään tuttavia vaiko paljon tuttavia etkä yhtään sydänystävää?
- Tuttavia. Johan sitä yhteen naamaan hermo menee vuosien saatossa.
45. Näet äitisi suutelemassa vierasta miestä intohimoisesti ravintolan ulkopuolella, mitä teet?
- En mitään. Aikuisten jutut on aikuisten juttuja, ja minä en puutu niihin.
46. Kumman kanssa pelaisit mieluummin jotain peliä, itseäsi huonomman vai itseäsi paremman pelaajan kanssa?
- Huonomman tietysti. Kuka sitä nyt ehdoin tahdoin häviämään?
47. Olisitko valmis valehtelemaan ystäväsi puolesta oikeudessa vaikka tietäisit hänen olevan syyllinen?
- En. Suomen oikeusjärjestelmä on kuitenkin aika armollinen. Ketään ei hirtetä.
48. Mitä tekisit jos saisit tietää että viikon kuluttua puhkeaa kolmas maailmansota?
- Opettelisin keittämään hemmetin hyvää hernaria ja käyttämään soppatykkiä. Niin ja ostaisin kirjepaperia.
49. Pukeutuisitko kutsuille mieluummin liian hienosti vai liian huonosti?
- Liian hienosti kait. Erottuupahan edukseen.
50. Kumpi on sinulle tärkeämpää parisuhteessa, että sinua rakastetaan vai että sinä rakastat?
- Riippuu kovasti päivästä, mutta kyllä se kallistuu siihen, että minua rakastetaan.
1. Saat selville, että vuoden ikäinen lapsesi ei synnytyslaitoksella tapahtuneen häiriön vuoksi olekaan sinun. Haluaisitko vaihtaa lapsen omaan biologiseen lapseesi?
- Jos sillä, mikä mulla nyt on olis koliikki ja biologisella ei, niin ehdottomasti! Ei vaan... Kai tollasissa tilanteissa pitää vain katsoa, kumpi lapsi on kauniimpi.
2. Sinulla todetaan parantumaton tauti ja saat tietää kuolevasi kolmen kuukauden kuluessa. Olisitko viikon sisällä valmis suostumaan kehosi syväjäädytykseen, jos tietäisit, että sinulla on pieni mahdollisuus elää?
- No hyi en! Yrittäisin tietysti sen kolmen kuukauden ajan tartuttaa sen mahdollisimman moneen ihmiseen.
3. Suostuisitko esiintymään hyväntekeväisyysjuhlassa, jossa olisi vähintään tuhat vierasta? Jos suostuisit niin mitä esittäisit?
- En suostuisi. En osaa mitään, mitä kukaan haluaisi nähdä tai kuulla.
4. Jos sinulla olisi kyky siirtyä kauas tulevaisuuteen ja palata vuoden kuluttua, mukanasi kaikki tieto, mutta ei yhtään konkreettista esinettä. Lähtisitkö matkalle jos siihen sisältyisi 50% mahdollisuus kuolla?
- Tulevaisuus on siitä metka juttu, että sinne ei tarvitse matkustaa, kun sinne pääsee muutenkin, jos jaksaa olla kärsivällinen.
5. Jos ystäväsi sanelisi sinulle lottorivin jolla voittaisit suurehkon summan rahaa. Vaikka olisit itse maksanut lottorivin, kertoisitko ystävällesi voitostasi? Jos kertoisit antaisitko hänelle osan voitostasi?
- Kaipa se olisi pakko, kun se ystävä sen saattaisi huomata muutenkin. Kai sitä äkkirikkaana muuttuu hövelimmäksi, mene ja tiedä.
6. Olisitko valmis näkemään vuoden ajan hirveitä painajaisia jos sinut palkittaisiin 16000 eurolla?
- Minähän en tollasista puupenneistä yöuniani pilaa!
7. Jos sinulla olisi mahdollisuus palata ajassa taaksepäin, mutta ei palata enää takaisin, lähtisitkö?
- Mitäs niin kivaa siellä on, että pitäisi? Toisaalta, voishan sitä olla ihan kiva mennä katsomaan, miten elo olisi suttaantunut, jos olisi jossain vaiheessa valinnut vähän toisin. Eli joo, menisin. Ja jos nykyisyyteen haluaa takaisin, tekee vain samahkoja valintoja.
8. Jos sinulla olisi mahdollisuus saada vuoden ajaksi ilmaiseksi loistava: kokki, hieroja, autonkuljettaja, taloudenhoitaja tai sihteeri. Minkä näistä valitsisit?
- Kyllä se varmaan sinne kokkiin kallistuu. Käviskö se kaupassa kanssa?
9. Jättäisitkö viidestä miljoonasta kotimaasi, jos et enään koskaan saisi astua sen kamaralle?
- En jättäisi. Mulle tulee ulkomailla orpo olo kolmessa päivässä.
10. Haluaisitko olla kuuluisa ja millä alalla?
- En haluaisi. Pitäisi varoa sanojaan, käyttäytyä mahdollisimman sopivasti ja muodostaa mielipiteitä. Mitä siitä kuuluisuudesta yksinään hyötyy? Tyrän!
11. Jos sinulle annettaisiin mahdollisuus herätä seuraavana aamuna toisena henkilönä, kuka tämä henkilö olisi?
- Ohto-niminen laiskiainen Korkeansaaressa. Onko siellä ees sellaista?
12. Asuntosi syttyy palamaan kaikkine rakkaine esineinesi. Pelastaisit perheesi ja lemmikkisi, jonka jälkeen sinulla olisi aikaa pelastaa vielä yksi tärkeä esine, mikä se olisi?
- Läppärinhän minä, mutta vain siksi, että siellä on muutama tärkeä tekstitiedosto, jotka vielä joskus muokkaan nuortenromaaniksi. Arvoahan sillä rakkineella ei ole edes painoaan kauraryyneissä.
13. Mistä elämässäsi pidät vähiten?
- Omasta tyytymättömyydestäni siihen. Mikä oravanpyörä?
14. Haluaisitko tietää täsmällisen kuolinhetkesi?
- Ei kiitos. Tulisi vain stressi, että pitäisikö nyt mennä valmiiksi makaamaan, mitä fiksua sanon viimeisiksi sanoikseni ja onkos minut helppo sitten tästä kantaa pois.
15. Olisitko valmis luopumaan television katselusta viideksi vuodeksi, jos pelastaisit teollasi 1000 nälkäänäkevää?
- Ai saippuasarjoillako niitä ruokitaan!? Mikäpä jottei, mutta voisiko kysymyksen laatija kertoa, miten nälkäänäkevä pelastetaan? Jos sille antaa ruokaa tänään, niin huomenna sillä on taas nälkä. Nih!
16. Mistä elämässäsi tunnet suurinta kiitollisuutta?
- Terveestä kotikasvatuksesta. Kaikki mun kieroumat on itseaiheutettuja, kunnes terapeutti toisin todistaa.
17. Valitsetko mieluummin tylsän ja hyväpalkkaisen uran vaiko mielenkiintoisen ja huonopalkkaisen?
- Tylsä ja hyväpalkkainen kiitos. Jos tietää, että kuuluukin olla tylsää, ei tarvitse ressata siitä, ettei ole tarpeeksi motivoitunut. Kompensoidaan vapaa-ajalla sitten.
18. Olisitko valmis luopumaan kaikesta omistamastasi, jos saisit pillerin jonka avulla sinulle riittäisi puolen tunnin uni vuorokaudessa?
- Hyi EN!! Miksi kukaan haluaisi luopua nukkumisesta?! Viimekin yönä juttelin kuolleen kaverini kanssa, mikä oli hirvittävän mukavaa.
19. Jos sinulle annettaisiin mahdollisuus palata valitsemaasi hetkeen menneisyydessä ja muuttaa tapahtumien kulkua, lähtisitkö muuttamaan ja mitä hetkeä?
- Kai sitä vois koittaa tehdä jotain jaloa... Vois vaikka antaa Hitlerille laksatiivia ja katsoa jos se olis rauhottanut sitä.
21. Jos voisit elää 90 vuotiaaksi ja säilyttää viimeiset 60 vuotta 30 vuotiaan ruumiin tai mielen, kumman valitsisit?
- Ehdottomasti mielen. Ruumis nyt on vaan ruumis ja sen kuuluukin ruveta prakaileen vanhemmiten.
22. Jos tietäisit kuolevasi vuoden kuluttua, muuttaisitko millään tavalla tämänhetkisiä elämäntapojasi?
- Saattaisin tehdä radikaaleja ratkaisuja ja heittäytyä säästötilini vietäväksi xD
23. Kenet maailman kaikista ihmisistä haluaisit päivällisvieraaksesi?
- En mä osaa mitään päivällisvieraita viihdyttää... Jonkun ressittömän. Äidin vaikka.
24. Kumman valitsisit, sen ettet enää koskaan voi poistua paikkakunnalta jossa asut, vai että joutuisit poistumaan sieltä palaamatta enää koskaan takaisin?
- Kyl mä täältä mieluummin lähtisin. Ei oo niin tiukkoja tunnesiteitä, katsos. Eikä ole kiva tuntea oloaan vangituksi.
26. Testamenttaisitko koko omaisuutesi ihmiskunnalle, jos tietäisit että siten voisit poistaa yhden ydinpommin maailmasta?
- A) Mitä hemmettiä ihmiskunta tekee mun omaisuudella? Ostaa eduskuntaan muutaman istunnon viinerit? B) Eiköhän ne saa niitä pommeja rakennettua sitä mukaa kun niitä tarvitaan.
27. Olisitko valmis makaamaan vuoden halvaantuneena, jos siten voisit estää saimaannorpan kuolemisen sukupuuttoon?
- Saimaannorppa ei ansaitse sitä. Se on sen oma vika, että nörkköilee asuinalueensa kanssa! Muuttais vaikka Päijänteeseen kanssa. Pitäis nekin vaan ampua, niin kalastajat pääsis hoitamaan elinkeinoaan rauhassa.
28. Muuttaisitko jostain tapahtumasta mieleesi jääneitä muistoja, jos sinulla olisi siihen mahdollisuus?
- Mitenniin JOS olisi mahdollisuus? Kyllä sitä ajan kanssa saa kullattua muiston kuin muiston XD
29. Mikä lapsuudessasi kokemasi asia on osoittautunut arvokkaimmaksi elämäsi aikana?
- Paha. Jos ihan tällasta geneeristä diipadaapaa, niin ihan perus jakaminen on tullut erittäin selväksi pienestä pitäen. Lauantaisin yleensä kaivettiin possumukit kaapista ja pistettiin karkkipussi tai pari kristillisesti kolmeen. Osaisin varmaan vieläkin.
30. Jos saisit nyt heti tästä päivästä alkaen 8 300 euroa vuodessa rahaa, sillä ehdolla ettet enää koskaan saisi tehdä työtä. Suostuisitko?
- 8 300 vuodessa on kuulkaas aika vähän. En ikinä! Menisi mielenterveys siinä neljän seinän sisällä kökkiessä, kun ei tuolla rahalla ole oikein varaa mitään tehdäkään.
31. Jos saisit esittää kysymyksen jollekin ihmiselle valheenpaljastustestissä, kuka tämä ihminen olisi ja mitä kysyisit?
- Huhhuijjaaa... Teiniys: kysyisin yheltä lukioaikaselta luokkakaverilta, että onks se joskus tykänny musta.
32. Jos huomenna voisit herätä jotain kykyä tai ominaisuutta rikkaampana mikä se olisi?
- Tänään just mietin, että olis komeeta pystyä hallitsemaan kaikkia maailman harakoita. Niille vois lähetellä telepaattisia viestejä ja jos joku tulee ryppyilemään, vois kutsua parisataa harakkaa kaartelemaan parvena siihen yläpuolelle. Muutenkin olis kiva, jos ne istuis koulumatkoilla olkapäällä ja pitäis seuraa. Ja miksi harakka? En tiedä.. Se on nätti lintu ja oon aina tykännyt niistä.
33. Jos löytäisit kadulta lompakon jossa olisi 600 euroa rahaa veisitkö lompakon poliisiasemalle jos siinä ei olisi nimeä?
- Veisin kyllä. Kas kun kolmen kuukauden päästä sen saa itelleen, jos omistaja ei satu noutamaan sitä. Itsekkäistä syistä siis veisin.
34. Kohottaisitko äo:täsi 40 pisteellä jos sen jälkeen joutuisit kärsimään koko poskesi yli ulottuvasta arvesta?
- Yhden nettitestin mukaan pääsisin jo näine hyvineni Mensaan xD Eli ei kiitos.
35. Kenet näistä henkilöistä ottaisit mukaasi autiolle saarelle: Madonnan, Michael Jacksonin, Juice Leskisen, Eisabeth Rehnin vai Pamela Anderssonin?
- Juice Leskisen. Suomalainen mies osaa kaiken, ja jos ei osaa, se opettelee, koska ei kehtaa myöntää ettei osaa.
36. Kenellä ihmisellä on ollut eniten vaikutusta elämääsi?
- Äiteellä tietty. Kaikista maailman ihmisistä mä oon tuntenut sen kauimmin.
37. Jos seurustelukumppanisi joutuisi onnettomuuteen ja halvaantuisi jaloista alaspäin, olisitko yhä valmis menemään hänen kanssaan naimisiin?
- Kuka sanoi, että olisin valmis vaikkei halvaantuisikaan?
38. Jos sinulla olisi mahdollisuus kuulla kaikki huonot puolesi ystäviltäsi rehellisesti, olisitko valmis kuulemaan ne?
- Olisin. Tiedän, että kehitettävää on. Mököttäisin pari päivää, mutta saattaisin tulla paremmaksi ihmiseksi.
39. Suostuisitko olla peseytymättä 3 kuukautta, jos saisit 16000 euroa?
- Komeesti! Tolla rahalla ei tartte poistua kotoo mihinkään. Traumatisoisin tosin kaikki Jyväskylän pizzakuskit.
40. Miten pukeudut kun haluat näyttää seksikkäältä?
- Laitan päälle mekon ja leikin tyttöä.
41. Jos saisit kysyä ennustajalta yhtä asiaa elämästäsi ja se olisi varmasti totta, mitä kysyisit?
- Tuleeko mulle koskaan sellanen olo, että kuulun tähän?
42. Jos saisit valita haluaisitko lapsesi olevan tyttö vai poika?
- Molemmissa on puolensa ja puolensa. Jos se on poika, kasvatusvastuusta voi sysätä isomman osan isälle. Hah!
43. Voisitko tappaa lapsesi, jos hänellä olisi niin hirvittäviä kipuja, että hän kuolisi kuitenkin? Oletetaan että et saisi käyttää tappamiseen mitään lääketieteellisiä keinoja, esim. myrkyttäminen tai yliannostus lääkkeillä
- Eli voisinko paljain käsin kuristaa lapseni? Toivottavasti en!
44. Haluaisitko mieluummin vain yhden sydänystävän etkä yhtään tuttavia vaiko paljon tuttavia etkä yhtään sydänystävää?
- Tuttavia. Johan sitä yhteen naamaan hermo menee vuosien saatossa.
45. Näet äitisi suutelemassa vierasta miestä intohimoisesti ravintolan ulkopuolella, mitä teet?
- En mitään. Aikuisten jutut on aikuisten juttuja, ja minä en puutu niihin.
46. Kumman kanssa pelaisit mieluummin jotain peliä, itseäsi huonomman vai itseäsi paremman pelaajan kanssa?
- Huonomman tietysti. Kuka sitä nyt ehdoin tahdoin häviämään?
47. Olisitko valmis valehtelemaan ystäväsi puolesta oikeudessa vaikka tietäisit hänen olevan syyllinen?
- En. Suomen oikeusjärjestelmä on kuitenkin aika armollinen. Ketään ei hirtetä.
48. Mitä tekisit jos saisit tietää että viikon kuluttua puhkeaa kolmas maailmansota?
- Opettelisin keittämään hemmetin hyvää hernaria ja käyttämään soppatykkiä. Niin ja ostaisin kirjepaperia.
49. Pukeutuisitko kutsuille mieluummin liian hienosti vai liian huonosti?
- Liian hienosti kait. Erottuupahan edukseen.
50. Kumpi on sinulle tärkeämpää parisuhteessa, että sinua rakastetaan vai että sinä rakastat?
- Riippuu kovasti päivästä, mutta kyllä se kallistuu siihen, että minua rakastetaan.
Göstan muistoa kunnioittaenLauantai 13.10.2007 20:11
Kuulin tänään radiosta Happoradion version kappaleesta Unelmia ja toimistohommia. Hanuristahan se oli. Samoin oli Egotripin Rin Tin Tin, kun kuulin sen ensimmäistä kertaa. Ja silti minä haluan sen Leevareiden tribuuttilevyn! Aion maksaakin siitä (ehkä).
Miettikää nyt: Viikate ja Teuvo, maanteiden kuningas. Kuulostaa suurinpiirtein yhtä hyvältä kuin suklaa ja lakritsi, tai päärynä ja sinihomejuusto, tai syksy ja öljylamput, tai polkupyörä ja alamäki, tai palkkapäivä, tai mustamakkara ja puolukkahillo, tai... tai... tai...
Miettikää nyt: Viikate ja Teuvo, maanteiden kuningas. Kuulostaa suurinpiirtein yhtä hyvältä kuin suklaa ja lakritsi, tai päärynä ja sinihomejuusto, tai syksy ja öljylamput, tai polkupyörä ja alamäki, tai palkkapäivä, tai mustamakkara ja puolukkahillo, tai... tai... tai...
Stellan ja Kikin pähkinämuffinitPerjantai 12.10.2007 21:52
(Nimi sisältää jonkin verran intertekstuaalisuutta)
75 g voita
1 dl fariinisokeria
1 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniliinisokeria
1 dl maitoa
1 muna
1,5 dl hasselpähkinärouhetta
3 rkl maapähkinävoita
Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
Laita kulhoon voi, sokerit, jauhot ja leivinjauhe. Nypi tasaiseksi.
Vatkaa maitoon muna ja maapähkinävoi. Kippaa jauhoseokseen, lisää pähkinärouhe ja heilauta nopeasti tasaiseksi.
Lappaa taikinaa muffinivuokiin ja paista uunissa 10-15 minuuttia, ihan vuoan koosta riippuen.
75 g voita
1 dl fariinisokeria
1 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniliinisokeria
1 dl maitoa
1 muna
1,5 dl hasselpähkinärouhetta
3 rkl maapähkinävoita
Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
Laita kulhoon voi, sokerit, jauhot ja leivinjauhe. Nypi tasaiseksi.
Vatkaa maitoon muna ja maapähkinävoi. Kippaa jauhoseokseen, lisää pähkinärouhe ja heilauta nopeasti tasaiseksi.
Lappaa taikinaa muffinivuokiin ja paista uunissa 10-15 minuuttia, ihan vuoan koosta riippuen.
Tänään on se aamuTorstai 11.10.2007 13:41
jolloin:
-löysäsin kypäränremmiä, jotta saisin pipon mahtumaan päähän
-näin auringonnousun
-olisi pitänyt laittaa pitkät kalsarit
-pyöräilin kouluun viimeistä kertaa
-löysäsin kypäränremmiä, jotta saisin pipon mahtumaan päähän
-näin auringonnousun
-olisi pitänyt laittaa pitkät kalsarit
-pyöräilin kouluun viimeistä kertaa
Cross KitchenTorstai 11.10.2007 01:21
Tänään (kuten niin monena muunakin päivänä) päätin pitää pikkuisen aivolepoa kouluhommista. Ryhdyin leipomaan.
Tulin yliopistolta kotiin tassut ja pää jäässä ja laitoin kahvia tippumaan. Sen jälkeen kaivoin kaapista suuren suuren kulhon, mittasin sinne puoli litraa mitenkuten lämmintä vettä, roiskaisin sekaan teelusikallisen sokeria, saman verran suolaa ja pussillisen kuivahiivaa. Tyhjensin liemeen pussinpohjalta jauhoja ja heilautin nopeasti kädellä tasaiseksi.
Join kahvia.
Kahden kupillisen jälkeen lisäilin taikinaan jauhoja kunnes se tarttui sopivasti käteen. Vaivasin Stam1nan Ristiriidan säestyksellä – erittäin kovakouraisesti – muutaman minuutin ja vein haalean taikinan ulos.
Kyllä, ulos. +5 astetta lämmintä.
Ranskalaiset ovat niin raakaa, kylmää ja tunteetonta kansaa, että taikinatkin joutuvat nousta kitkuttelemaan käsittämättömissä lämpötiloissa. Neljä raaka-ainetta, hätäinen sekoitus ja kylmään. Miksi tämä tuntuu niin julmalta tavalta tehdä leipää?
Äkkiä! Montako ainesosaa on pullataikinassa? Älä laske, sano ensimmäinen mikä tulee mieleen.
Isoäitini heitti tällaisen kysymyksen joskus, kun auttelin häntä keittiössä. Oikea vastaus on kahdeksan tai yhdeksän, riippuu siitä, käytetäänkö rusinoita vai ei. Pullataikinan valmistus aloitetaan lämmittämällä maitoa hellästi. Sitten siihen sekoitetaan hiivaa, sokeria, suolaa, kardemummaa ja kananmuna. Lämpimään, tuoksuvaan seokseen lisätään jauhoja pikkuhiljaa. Sitä nostellaan alhaalta ylös, venytetään ja vaivataan, kunnes saadaan kiinteä, kimmoisa taikina. Lopuksi sekaan vaivataan aimo kourallinen voita, jolloin taikina viimeistään irtoaa reunoista ja kädestä. Kulhon päälle laitetaan puhdas keittiöpyyhe ja se nostetaan talon lämpimimpään paikkaan, jossa se saa rauhassa kohota pehmeäksi. Huomaatteko miten paljon enemmän huolellisuutta, kiireettömyyttä ja rakkautta pullataikina vaatii? Koko prosessin ajan taikina on pidettävä lämpimänä (turvassa). Se on kuin pieni lapsi.
Leipoessakin pullataikinaan pitää suhtautua hellän päättäväisesti. Se ei taivu tahtoon kovin helposti. Pakottaminen ei auta. Taikina tarttuu pöytään ja repeää, jos jauhoja on liian vähän tai se palaa muotoonsa, jos jauhoja on liikaa. Pikkupullia pyörittäessä pullaa pitää painaa napakasti, mutta hellästi. Rakkaudella synnytetty taikina vaatii rakkautta myös käsittelyvaiheessa.
Kun pullat olivat pellillä, hain patonkitaikinani sisään.
Se oli kuin ruumis. Kohonnut se oli kyllä, mutta tuntui käteen kylmältä, nihkeältä ja kovalta. Hyvin pian huomasin, että tämä taikina tottelee kuria. Se oli kuin muovailuvahaa. Muutamalla kaulimen pyöräytyksellä se oli muotoutunut tasaiseksi suorakulmioksi, minkä sai kieräytettyä patongiksi ilman minkäänlaista vastalausetta. Jos joku nurkka koettikin mielenosoituksellisesti tarttua pöytään, muu taikina repi sen mukaansa kuin vertaispaine teini-ikäisen. Lyhyen kohotuksen jälkeen viiltelin patongit ja työnsin ne kosteaan uuniin. Se viiltäminen tuntui todella ikävältä. Siihen kulminoitui kaikki se raakuus, väkivaltaisuus ja välinpitämättömyys, mikä leimasi koko prosessia alusta lähtien.
Pullista tuli pyöreitä, tuoksuvia ja kotoisia. Patongit onnistuivat niin ikään hyvin. Niissä on rapea, kullanruskea kuori ja höttöinen, valkea sisus.
Näin sitä leivotaan tunteella, hyvässä ja pahassa.
Tulin yliopistolta kotiin tassut ja pää jäässä ja laitoin kahvia tippumaan. Sen jälkeen kaivoin kaapista suuren suuren kulhon, mittasin sinne puoli litraa mitenkuten lämmintä vettä, roiskaisin sekaan teelusikallisen sokeria, saman verran suolaa ja pussillisen kuivahiivaa. Tyhjensin liemeen pussinpohjalta jauhoja ja heilautin nopeasti kädellä tasaiseksi.
Join kahvia.
Kahden kupillisen jälkeen lisäilin taikinaan jauhoja kunnes se tarttui sopivasti käteen. Vaivasin Stam1nan Ristiriidan säestyksellä – erittäin kovakouraisesti – muutaman minuutin ja vein haalean taikinan ulos.
Kyllä, ulos. +5 astetta lämmintä.
Ranskalaiset ovat niin raakaa, kylmää ja tunteetonta kansaa, että taikinatkin joutuvat nousta kitkuttelemaan käsittämättömissä lämpötiloissa. Neljä raaka-ainetta, hätäinen sekoitus ja kylmään. Miksi tämä tuntuu niin julmalta tavalta tehdä leipää?
Äkkiä! Montako ainesosaa on pullataikinassa? Älä laske, sano ensimmäinen mikä tulee mieleen.
Isoäitini heitti tällaisen kysymyksen joskus, kun auttelin häntä keittiössä. Oikea vastaus on kahdeksan tai yhdeksän, riippuu siitä, käytetäänkö rusinoita vai ei. Pullataikinan valmistus aloitetaan lämmittämällä maitoa hellästi. Sitten siihen sekoitetaan hiivaa, sokeria, suolaa, kardemummaa ja kananmuna. Lämpimään, tuoksuvaan seokseen lisätään jauhoja pikkuhiljaa. Sitä nostellaan alhaalta ylös, venytetään ja vaivataan, kunnes saadaan kiinteä, kimmoisa taikina. Lopuksi sekaan vaivataan aimo kourallinen voita, jolloin taikina viimeistään irtoaa reunoista ja kädestä. Kulhon päälle laitetaan puhdas keittiöpyyhe ja se nostetaan talon lämpimimpään paikkaan, jossa se saa rauhassa kohota pehmeäksi. Huomaatteko miten paljon enemmän huolellisuutta, kiireettömyyttä ja rakkautta pullataikina vaatii? Koko prosessin ajan taikina on pidettävä lämpimänä (turvassa). Se on kuin pieni lapsi.
Leipoessakin pullataikinaan pitää suhtautua hellän päättäväisesti. Se ei taivu tahtoon kovin helposti. Pakottaminen ei auta. Taikina tarttuu pöytään ja repeää, jos jauhoja on liian vähän tai se palaa muotoonsa, jos jauhoja on liikaa. Pikkupullia pyörittäessä pullaa pitää painaa napakasti, mutta hellästi. Rakkaudella synnytetty taikina vaatii rakkautta myös käsittelyvaiheessa.
Kun pullat olivat pellillä, hain patonkitaikinani sisään.
Se oli kuin ruumis. Kohonnut se oli kyllä, mutta tuntui käteen kylmältä, nihkeältä ja kovalta. Hyvin pian huomasin, että tämä taikina tottelee kuria. Se oli kuin muovailuvahaa. Muutamalla kaulimen pyöräytyksellä se oli muotoutunut tasaiseksi suorakulmioksi, minkä sai kieräytettyä patongiksi ilman minkäänlaista vastalausetta. Jos joku nurkka koettikin mielenosoituksellisesti tarttua pöytään, muu taikina repi sen mukaansa kuin vertaispaine teini-ikäisen. Lyhyen kohotuksen jälkeen viiltelin patongit ja työnsin ne kosteaan uuniin. Se viiltäminen tuntui todella ikävältä. Siihen kulminoitui kaikki se raakuus, väkivaltaisuus ja välinpitämättömyys, mikä leimasi koko prosessia alusta lähtien.
Pullista tuli pyöreitä, tuoksuvia ja kotoisia. Patongit onnistuivat niin ikään hyvin. Niissä on rapea, kullanruskea kuori ja höttöinen, valkea sisus.
Näin sitä leivotaan tunteella, hyvässä ja pahassa.