IRC-Galleria

Ne, jotka minut tuntevat (tai ovat nähneet ehkä kerran) tietävät, että talvi ei ole mun juttu. Käveleminen muuttuu vaaralliseksi, luistelu ja hiihto ovat välineettömälle mahdottomia, vaikka niitä osaisikin, pitkät alushousut ovat aina kylmimpinä aamuina pyykissä ja hanskoja ja pipoja hukkaan niin paljon, että voisin tehdä sitä työkseni.

Thus.

Kun sitten saapuu se päivä, että aurinko paistaa kirkkaasti pölyisestä ikkunasta sisään ja lämmittää maita ja mantuja niin paljon, että sepeli alkaa painua piukaksi tamppaantuneen lumen sisään, parvekkeelta on hävinnyt ne pienet lumikinokset, jotka satoivat tammikuussa ja - mikä parasta - näkee, miten lumesta tulee vettä! Ilokiven pihaan parkkeeratun auton lokasuojasta tipahteli lämpimässä auringonpaisteessa pieniä, kimaltelevia vesipisaroita tantereeseen.

Minä hymyilen kuin hankolainen.

- Tahdon laulaa, laulaa, LAULAA! (Ja lauloinkin. Löysin nappulan, jolla voi kuunnella vetämänsä biisit uudelleen.. Hrrr... Oikea karaoke on kaukana!)
- Pyykkiä, kaksi koneellista ja yksi nyrkillinen
- Lounas
- Järjestelyä
- Tuntisuunnitelmat, palautteet
- Äiti kylään (laulamaan)
- Lisää palautteita
- Isä puoliskoinen kylään (laulamaan)
- Uunimakkaraa ("I'm a loser babyyyyyyy so why don't you kill me")
- Janne kotiin (laulamaan)
- Sing, sing, sing, sing!

En vain voi kiittää Siljaa riittävästi siitä, että jaksoi roudata Singstarin tuuppareihin. Rakastuin siihen niin kuin kauris rakastuu ksenoneihin (olin tänään lyriikkatunnilla). Kerrankin pleikkareipeli, jossa olen ensimmäisestä kerrasta lähtien hyvä!

Niinpä senkin uhalla, että tili on miinuksella (katuva soitto pankkiin), visalasku tulossa, paljon menoja edessä ja etelänmatka suunnitteilla, minä marssin Sokokselle ja ostan perheeseen mikkiparin ja Suomirokki-levyn. Nyt soi päässä lähinnä ah, ahtaita aikoja, mutta kotilauantai on pelastettu! Vihdoinkin minulla on hyvä syy laulaa! Saan siitä rakentavaa palautetta ja ehkä jokin päivä uskallan vielä mennä ihan oikeasti ihan oikeaan karaokeen laulamaan ihan oikean kappaleen.

Mitenkä niin outo tavoite, häh?

Tulkaa kaikki meille kylään laulamaan! Ei minun tarvitse edes ihan aina voittaa! Loppuillasta käy pari duettoakin!

1. Jutteletko Messengerissä koskaan sisaruksiesi kanssa?
- Saatan. Juttelisin hävettävän vähän sisaruksieni kanssa, jos koko mesee ei olis.

2. Oletko koskaan ostanut ripsentaivuttimen varakumeja kaupasta?
- No en ole... Ei pysy ripsentaivuttimet niin kauaa tallessa, että pitäis vaihtaa. Sitä paitsi: mä POLTIN ripseni. Kasvatusprojekti käynnissä tässä. Älkää pliide kääntäkö veistä haavassa tällasilla kysymyksillä..

3. Jos käyt lenkillä, katsotko koskaan olkasi yli seuraako joku sinua?
- En uskalla. Jos luulen, että seuraa, niin kävelen vaan ihan neutraalisti, ettei tuu pakokauhu.

4. Mitä muistat yläasteen musiikintunneista?
- "HuomenTha neitsyet!"

5. Mitä kortteja lompakostasi löytyy? Käytätkö niitä?
- Laskin joskus, että niitä on kolmattakymmenettä, joten en ala luettelemaan. Ja joo, niistä ei monikaan oo turha.

6. Kenen tupaantuliaiset on luultavimmin luvassa seuraavaksi?
- Kunnei oo muuttajia.. Pitäisköhän Marja-täti?

7. Mikä vaatekappale päätyi viimeksi käyttöösi? Mistä ostit/sait sen?
- Eilen just kävin shoppailemassa. Ostin harmaan neulepaidan kahdella eurolla. Mielestäni ansaitsin sen.

8. Saavatko vanhemmat mielestäsi määrätä yli 16-vuotiaan lapsensa seksielämästä?
- "Määrätä" ja "seksielämä" samassa lauseessa kalskahtaa todella... väärältä.

9. Näkeekö sinua koskaan siideri kädessä?
- Näkee. Tosin ei kovin usein.

10. Jos katsot Salattuja elämiä, kenen hahmon elämä on mielenkiintoisinta? Miksi?
- Olis mukava tietää, mitä Ulla puuhailee. Huoh..

11. Mitä teet, jos lehtimyyjä soittaa sinulle?
- Kuuntelen kauniisti, sitten kiitän soitosta ja toivotan hyvät päivänjatkot ja suljen puhelimen.

12. Millaisissa kengissä sinut nähtiin viimeksi ulkona?
- Mustissa nilkkureissa, jos joku oikeesti kävi roskareissulla kyyläämässä.

13. Kenellä julkisuuden henkilöllä on ihannevartalo? Miksi?
- Just eilen kattelin Mamma mia! -leffan. Siinä oli sellanen nuori pimatsu, jolla oli c-kupin tisuvärkit ja pylly ku pienellä pojalla. Sellanen varmaan.

14. Millaista musiikkia kuuntelet, jos lähdet lenkille?
- Koskas viimeksi kävin lenkillä mp3-soittimen kanssa? Siä tais sillon olla Mokoman Kurimus, Stam1nan Uudet kymmen käskyä, CMX:n Physis ja ja... Noo, aika ahdas lokero toi tuntuu olevan.

15. Miltä viimeisin todistuksesi näytti?
- Opintosuoritusote vai? Tyhjältä.

16. Tupakoitko humalassa?
- ...ehkä?

17. Mikä on parasta kouluruokaa nykyisessä/viimeisimmässä koulussasi?
- Edellinen tyyppi vastas tähän "hankala". Meillä oli vaan uunikalaa. Mutta sanottava on, että Ilokiven tomaattipestokala on niiiiiiin hyvää!

18. Voitko olla ihastunut moneen ihmiseen yhtä aikaa?
- Voin. Olenhan kaksonen.

19. Missä unelma-asuntosi sijaitsisi?
- Utsuvaarassa... möh möh möh. Missä kulta siellä koti. *muks* AUTS!

21.Mitä hyvää on nykyisessä siviilisäädyssäsi? (esim.sinkku,seurustelee,avioliitossa jne.)
- On joku jolle soittaa.

22. Paljonko sinulla ja äidilläsi on ikäeroa?
- Todella hyvä kysymys! (räknää...) 29 vuotta.

23. Tietävätkö vanhempasi, mitä puuhailet heidän selkänsä takana?
- Niillä ei ole AAVISTUSTAKAAN! Paitsi isällä. joka jaksaa joskus lueskella näitä.

24. Mikä elokuvan/tv-sarjan kohtaus on saanut sinut kyynelehtimään?
- Just eilen se, kun Wall-E:ssä Eve kokoaa sen robotin uudestaan pikavauhtia ja ampuu sitten kattoon reiän, että aurinko vois ladata sen käyntiin. Siinä ampumisen kohdalla purin hammasta. Oli hieno.

25. Onko kukaan vastakkaisen sukupuolen edustaja leikkinyt tunteillasi? Miten?
- Alkoi soimaan päässä bäkkäreitten quit playing games with my pumppu my pumppu... En mä usko, että kukaan tahallaan on. On siltä joskus varmaan tuntunut.

26. Millaisia piirteitä sinussa ilmenee, kun olet juonut alkoholia?
- Pissahätäpiirre?

27. Miten haluaisit motivoida laihduttavaa ystävääsi (jos hän olisi oikeasti ylipainoinen)?
- No kaipa siinä sitten katsois vähän omien syömisiensä perään (kun hän on läsnä) ja tarjoutuis lenkkiseuraks (olettaen, että pysyisin perässä). Mut siis mikä toi lisäys tuolla on? Jos ystävä ei oo oikeesti ylipainoinen ja haluaa laihtua, niin eikö sitä silloin saa motivoida?

28. Onko ystäväpiirissäsi homoja/bi-seksuaaleja/lesboja?
- En usko, että ihan ystäväpiirissä. Tuttavapiirissä pari.

29. Onko sinun helppo olla syömättä karkkia/suklaata jne.?
- Tiedä häntä, en ole kokeillut.

30. Oletko tutustunut uusiin ihmisiin kuluneen kuukauden aikana?
- En ehkä ihan kuukauden aikana, mutta kahden kyllä. Eiku olihan siä tupareissa jotain ihan outoja ihmisiä! Lasketaaks ne? Juoksin kyllä niitä piiloon kaappiin.

31. Mitä ruokaa laitoit itsellesi viimeksi?
- Kanakeittoo keittelin. Ei tullu erityisen hyvää, mutta katos se silti.

32. Missä on sotkuisin wc, jossa olet ikinä käynyt?
- Muistan hämärästi jonkun eläintarhan vessan ulkomailla, jossa oli ihan oikeasti kakkamakkaroita ympäriinsä. Voi olla, että äidin kertomukset on värittänyt sitä kuvaa.

33. Mikä luonteenpiirre (muissa ihmisissä) ärsyttää sinua?
- Tää on muuten vaikea! Ärsyynnyn huonosti. Omaan napaan tuijottelu on yleensä ärsyttävää..

34. Oletko miesten mielestä söpö vai seksikäs?
- Yks äänestää seksikästä, muutama söpöö, loput kolme miljardia kysyy, että kuka?

35. Mitä romanttista aiot tehdä seuraavaksi (esim. kumppanisi kanssa)?
- Käydä Mempparissa kattomassa, miten toipilaaseen uppoo tonnikalapihvi.

36. Kuinka valmistaudut/valmistauduit kokeisiin koulussa?
- Laitoin kirjan tyynyn alle. Saatoin joskus lukeakin, mutta olin oikeastaan aika laiska.

37. Mikä on suurin, ei-salainen haaveesi?
- Valmistua joskus? Haaveilen aika vähän.

Tällasta tänään...

Nyt pitää olla varovainen siitä, mitä kirjoittaa. Viime viikolla luokasta tuli se kysymys, jota olen jo hetken odotellut. "Onks sul kuvii galleriassa?" Pitääpä katsoa oma profiili vielä sillä silmällä.

Lauantaina juhlittiin Halmesmäentie 13:ssa tupaantuliaisia. Samaan hengenvetoon anteeksi kaikilta, joita ei kutsuttu. Te tiedätte, että olette tärkeitä. Rajanveto oli puhtaasti resurssikysymys. Resursseja tulee lisää, samoin kuin viikonloppuja. Tekin siis tulette. Pelko pois.

On se ihmeellistä, miten mitääneisittensaatuoda-käsky ei tehoa ihmisiin. Vai oliko vika siinä, etten saanut riittävästi vakuuttavuutta ääneeni? Nimim. Materialisti4ewa. Ihanaa oli taas huomata, miten hyvin ystävät tuntevat minut (anteeksi meidät). Tuli kakkukirjaa, kasvikirjaa, salaattikirjaa (reseptejä, mmm...) ja nikkarointiopasta. Aivan huippu oli muuan vihreä paperipussi, johon oli tulostettu suuri punainen risti ja kirjoitettu liitteeksi viesti, jossa kerrottiin, että 2/3 tapaturmasta sattuu kotona. Pitää siis varautua. Pussin sisältö oli valittu ammattitaidolla: oli käsikauppahuumetta joka lähtöön, sidetarpeita, puhdistusainetta, hyttysgeeliä, laastaria... Meille muutti myös orkidea, joka ottaa tälläkin hetkellä ensi askeliaan turmioon keittiön pöydällä.

Parasta oli kuitenkin se, että tupa oli täynnä toisilleen vierasta väkeä, joista jokunen saattoi tutustua johonkin toiseen jokuun.

Ja Singstar oli vielä enemmän parasta! Tuli ostosreissu.

OLETKO IKINÄ...
ajatellut olevasi mustekala meren pohjassa? >> Eiks niillä ollu paljo sydämiä ja iso silmä? Jos olis toistepäin, niin sitten voiskin olla ihan hauskaa.
suunnitelut tarkkaan mitä teet seuraavana päivänä? >> Oon mä varmaan ikinä. Olipa kerran aika, että oli pakko, muuten ei saanut itsestään irti mitään.
miettinyt miltä näyttäisit sukkahousut päässäsi? >> Hitto! Ilmankos mun elämä on niin sisällyksetöntä! oon unohtanu miettiä tätä!
huutanut niin kovaa vanhemmillesi että he ovat lähteneet pakoon? >> Huudan niille aika vähän ja jos joskus huudan, niin äiti vaan taputtaa käsiään, että hyvä kun näytät tunteita. Hyvähyvähyvä!
leikkinyt supermiestä ihastuksesi eessä? >> Nolottaa vastata näin: varmasti.
nolannut itseäsi niin että olet muuttunut tomaatiksi? >> Mä luulen, että ihminen kuolee, jos se muuttuu tomaatiksi...
miettinyt kuinka tyhmiä nämä kysymykset oikeastaan ovat? >> Ei sitä tarvitse kovin paljoa miettiä.
ollut rakastunut/ihastunut? >> Olipas siinä tyhmä kysymys!

MISSÄ...
olit 20 minuuttia sitten? >> Suihkussa kai.
maassa haluaisit käydä ainakin 10 kertaa? >> Vastaan Viro, jos saa mennä pakettiautolla.
sinun ja hänen kuuluisi olla? >> samassa paikassa to begin with.
viimeksi suutelit? >> Hmm hmm... Tänä aamuna.
viimeksi halasit? >> Tänä aamuna tai sitten tossa iltapäivällä. Ennoo enää ihan varma. Ainakin teki mieli halata iltapäivällä, mut voi olla, etten halannu.
viimeksi söit karkkia? >> Olisinko syöny pari marenkia aamiaiseks. Lasketaanko ne?
äitisi on nyt? >> Jotenkin toivon, että kotona.
entä isäsi? >> Kotona sekin lienee. Ainakin oli päivällä, ku soitin.
haluaisit tällä hetkellä olla? >> Kiikoisissa. Outo vastaus, eikö?
viimeksi ajattelit olevasi kaunis? >> Khihihihiii... Ehkä sen jälkeen perjantaina, kun olin ollut alusvaatteita ostamassa. Thihhihihihii... *punastuu*
viimeksi söit? >> Ihan tässä koneen edessä. Ei mikään fiksu veto, näppäimistö täytyy nuudelinliemistä pikkuhiljaa...

KUMPI VAI KAMPI...
jäätee vai tee? >> Vuodenajasta riippuvaista.
letut vai pannukakku? >> Se on LÄTTY! Ja se.
hiuslakka vai hiusvaha? >> Lakkaa tack. Liian pitkä vahattavaksi.
kynsiviila vai sakset? >> Sakset! Ei musta oo viiladiivaks.
pipo vai kaulahuivi? >> Pippa!
elämä vai dna? >> Elämä kiitos tack.
kaverit vai viina? >> Kahviseuraks? Kaverit kai...
kännykkä vai mp3? >> Kännyssä olis soitin, jos joku ei olis pölliny mun hooäffää! Sanoi nainen, joka hukkasi sen itse.
hiusrauta vai hiustenkuivaaja? >> Kuivaaja. Ikinä oo rautonu.
partavesi vai hajuvesi? >> Ja ero oli?
sipsit vai popcornit? >> Päivästä riippuvainen.
suklaa vai piparit? >> Suklaa. Huoh. Liikaa suklaata.

MILLOIN...
menet tänään nukkumaan? >> Kohta, tästä päivästä ei tuu enää mitään.
hankit itsellesi miehen/naisen? >> Nainen vaan puuttuu. Taino, on sekin jo.
menet käymään saunassa? >> Sunnuntaina ehkä tai sitten pytyssä.
katsoit viimeksi teletappeja? >> Siitä nyt on aikaa. Mutta oon kyllä katsonut ihan muutaman jakson kokonaan. Jeijj!
viimeksi lähetit tekstiviestin? >> Muutama tunti sitten.
viimeksi soitit? >> Koulumatkalta taisin..
miksi? >> Oli ikävä. Edellisen kerran siksi, että halusin kurkunkiemurtimen lainaan.
viimeksi nauroit niin että mahaasi sattui? >> Miniatyyrirotusyrjinnälle pytyssä joskus?

TURHAA...
onko laskut turhia? >> Päässälaskut ainakin.
onko presidentti turha? >> Kyl keulakuva pitää olla.
onko seppo oikeasti seksiseppo? >> Seppoa seksinpää saa hakea!
onko elämä helpompaa ilman murheita? >> Mistäs ne ilot sitten tunnistais? (aivan liian syvällistä)
onko elämä kamalaa jos hiukset ovat huonosti? >> Enhän mä niitä joudu katteleen!
onko sänkysi alla batman? >> Tulis kotona sanomista, jos olis.
entä ninja? >> Tyttöninja? Ei siltikään...
onko sängyssäsi kiva pomppia? >> Sänky oli liian kallis ja Paukki on liian vanha (ja painava) sellaiseen. Ettäs näin.

No hohhoijaa!!

Häntäänsä jahtaava koira on jo sinänsä hauska näky. Vielä hauskempi se on sitten, kun se on saanut sen kiinni ja seisoo paikoilleen jähmettyneenä keskellä keittiötä. "Mifä mun pifäih tefvä fälle?"

Menossa on siis HARJOITTELU, jossa HARJOITELLAAN taitoja ja tietoja, joita opettaja töissään tarvitsee. Epäonnistua siis saa ja melkein täytyykin. Silti hartain toiveeni tällä hetkellä olisi joskus viettää sellainen päivä, jolloin en tekisi yhtään virhettä. En ole perfektionisti ja tapanani on antaa itselleni anteeksi, mutta rajansa kaikella. Virheitä vain tulee ovista ja ikkunoista, tuuletusräppänistä ja mesen kautta. Miksi aina pitää tehdä asiat moneen kertaa? Miksi aina väkinäisen kiitoksen perässä on se "mutta"? Haluaisin olla hyvä tässä. Ihan tosissani haluaisin.

Täh? Mitä? Sanoiko joku jotain? En se minä ainakaan ollut...

Päivittäminen on jäänyt taas vähälle, kiitos ESP:n. Netin hankkiminen Kiikoisiin on yllättävän hankalaa. Pitäisi tietää asioita, joita mielestäni tavallinen kuolevainen ei voi tietää. Esimerkiksi onko Sonera vetänyt laajakaistakaapelin tontin kulmaan silloin kaavoitusvaiheessa joskus viime vuonna. Ööööö... Miltä sellainen kaapeli näyttää? Asiassa saattaa tapahtua edistystä nyt, kun kolmen puhelinsoiton ja yhden soittopyyntöoharin jälkeen kävimme paikan päällä Sastamalan keskustassa.

Se selityksistä. Tänään matkusta Jykylään ja sitten olen taas koko ajan online. Ettäs tiedätte.

Päivänä muutamana töissä, pitkien taukovälien ja alhaisen verensokerin motivoimana päätin kirjoittaa säännöstön seuraava asiakas -kapulan käytöstä. Joskus muistan lukeneeni jostain tuskastuneen kirjoituksen siitä, ettei mitään vakiintunutta käytäntöä kapulan käyttöön ole. Kuka sen laittaa? Mihin se laitetaan, paljonko väliä ostoksiin yms yms yms. Ehdottaisin seuraavaa.

Seuraava asiakas -kapulan käyttäminen on tärkeää ja nopeuttaa huomattavasti kassatyöskentelyä, mistä on hyötyä asiakkaalle. Käytäntö on osoittanut, että helpointa on laittaa kapula omien ostoksien perään, koska ostosten nostamisen jälkeen hihna on yleensä pyörinyt jo jonkin verran eteenpäin ja asiakas yltää kapuloihin helposti. Jos edellä menevä asiakas ei kuitenkaan laita kapulaa, on se tehtävä itse. Tätä voisi verrata oven avaamiseen. On toki hienoa, jos joku pitelee takana tulevalle ovea, mutta jos hän ei sitä tee, on ovi avattava itse, jotta pääsee sisälle. Kapulaa ei toki tarvitse laittaa ennen ostosten nostamista hihnalle, mutta viimeistään ennen kassaa kapulan on oltava paikoillaan, jotta kassa ymmärtää rahastaa oikean henkilön.

Kapuloita käytetään myös silloin, kun ostokset ovat pienet tai sama asiakas haluaa maksaa monet eri ostokset. Kapulan sijasta asiakas voi myös ilmoittaa, mitkä tuotteet hän haluaa maksaa erikseen, mutta silloin tulisi muistaa käyttää pronominien sijaan tuotteiden nimiä. Esimerkiksi kevytpeitteet ja maalit on huomattavasti helpompaa ymmärtää kuin nämä. On muistettava, että kassahenkilö kuitenkin työskentelee koko ajan eikä hän välttämättä ehdi huomata kaikkia kädenliikkeitä, jotka osoittavat ostosten väliä. Kapulan käyttö on silti suositeltavampaa.

Jos kapula on jäänyt laittamatta, mutta ostosten väliin jää rako, on hyvä osoittaa omat tuotteensa esimerkiksi asettumalla tiukasti niiden viereen tai koskettamalla niitä kädellä. Ostoksia ei saa kuitenkaan pidättää työntämällä niitä takaisin automaattihihnan vetäessä niitä eteenpäin. Tästä seuraa se, että kahdet ostokset sekoittuvat seuraavan asiakkaan tuotteiden tullessa eteenpäin. Automaattihihna toimii niin, että se pysähtyy vasta, kun sensorin (aivan hihnan päässä) edessä on tuote. Useimmissa liikkeissä on näinä päivinä automaattinen kassahihna.

Automaattisen hihnan takia myös yksittäiset, helposti kädessä kannettavat ostokset, kuten tupakka-askit ja makeispussit, olisi syytä nostaa kassalle, jotta oma vuoro säilyy.

Jos ostokset kuitenkin sekoavat, on asiakkaan huomautettava siitä mahdollisimman pian. "Tää ei enää ollu mun" on täysin asiallinen huomautus. Yleensä osaava asiakaspalvelija pyytää tässä tilanteessa anteeksi, vaikka hänen mahdollisuutensa erottaa asiakkaiden ostokset toisistaan ilman apua ovat varsin rajalliset. Asiakkaan tulisi siis ostosten seotessa tunnustaa oma vastuunsa ja auttaa kohteliaasti kassatyöntekijää ojentamalla virheelliset ostokset takaisin korjaamista varten.

Tuotteet, joissa on alennus (punainen, keltainen tai oranssi tarra) olisi suositeltavaa nostaa hihnalle niin, että tarra näkyy kassatyöntekijälle. Alennuksen varmistamiseksi voi myös sanoa, missä tuotteissa on tarra. Alennuksen huomaaminen on kassatyöntekijän tehtävä, mutta yhteistyöllä voidaan varmistaa sujuvampi asiointi.

On se niin hanurista, kun jotain äärimmäisen hauskannäköistä tapahtuu, eikä juuri sillä nimenomaisella hetkellä se minussa kasvava puhelin ja siihen sisältyvä kamera ei ole mukana.

Olen siis laskeutunut maaseudulle kuukauden päiviksi viettämään aikaa, jota kutsun joululomaksi. Siihen kuuluu jonkin verran jouluhässäkkää, jonkin verran löhöilyä ja melko paljon töitä Säästömarketissa. Niin ja rästissä olevien luentopäiväkirjojen, kurssisuunnitelmien yms. yms. vääntäminen. Kuulostipas muuten rentouttavalta! Silti on oikein mukavaa olla täällä. Kaukosuhde kun ei todellakaan ole mun juttu.

Olin koirien kanssa ulkona. Naapurit eivät juurikaan arvosta sitä, että juoksutamme piskejä vapaana, mutta ne on karjuttu hyvin tottelevaisiksi ja pysyvät nykyään kiltisti tontin rajojen sisäpuolella. Se selittelyistä. Varsinkin Siru menee pusikoissa naama maassa. Se kaiketi metsästää hiiriä tai jotain, en tiedä. Hetki sitten pieni metsästäväinen löysi äidin alppiruusut. Ne on paketoitu havuilla, jotta eivät paleltuisi talvella. Jokohan lähtöasetelma olisi selvä?

Noniin, sitten tulee antikliimaksi.

Siru siis seurasi jotain hajujälkeä tällaiseen kuusenhavutötteröön. Ensin se työnsi sinne varovasti päänsä, sitten hilasi itsensä sisään kokonaan ja lopulta siitä näkyi vaan häntä. Seisoin vieressä ja mietin, pitäisikö otus komentaa ulos, mutta havukasasta törröttävä, innosta värisevä häntä oli niin somaa katseltavaa, että annoin koiran nuuhkia. Hetken päästä samaan majaan änki myös Parsa.

Olin vallan unohtanut, miten piristävää on seurata kahden luupäisen luontokappaleen touhuamista ulkona. Vähemmän piristävää on nyppiä niistä takiaisia jälkeenpäin. Ja miksi kahden? Fergus on muuttanut pois. Sen haki eräs vanhempi herrasmies, joka on haikaillut sen perään jo vuoden verran. Äiti on tietenkin surun murtama, mutta tuntuu siltä, että lauman hierarkia on nyt sellainen kuin sen kuuluukin olla. Siru on pomo, Parsa on vain kohno. Tämä helpottaa myös omaa henkilökohtaista elämääni, koska Parsa tottelee Sirua paremmin kuin minua. Jos koira hyppii ja on muutenkin oma itsensä eikä tottele säälittävän ihmisolennon epätoivoista komentamista, Siru nappaa poikaansa pannasta, pakottaa sen maahan ja puree kaulaa. Varsin brutaalia, mutta toimii!